Mielipide

  • |

    Hallitus uudistaa Kela-korvauksia – yli 65-vuotiaille valinnanvapauskokeilu

    Kela-korvaukset ovat vuosikymmeniä olleet osa suomalaista terveydenhuoltoa. Vuonna 2023 lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sai Kela-korvausta yksityislääkärillä käynnistä. Kela-korvattavia yksityisiä lääkärikäyntejä kertyi liki 3,4 miljoonaa.  Hallitus varasi hallitusneuvotteluissa Kela-korvausten nostamiseen 335 miljoona euroa, joka jakautuu vuosille 2024–2027. Hallitus pyrkii tällä panostuksella purkamaan terveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi kyse on vapaudesta valita.  Kela-korvauksia koskevat uudistukset astuvat voimaan vaiheittain. Ensimmäisessä…

  • Hallitusohjelmalta puuttuvat rahat

    Hallitusohjelmassa on lueteltu paljon hyviä asioita, mutta konkretia puuttuu. Ennen kaikkea kirjauksilta puuttuu rahoitus. Sen pystyy valitettavasti päättelemään jo ilman, että tietää yksityiskohtia. Esimerkiksi hoivahenkilöstön mitoitukseen varattu rahoitus ei riitä alkuunkaan, vaikka hallituspuolueet olivat muuttaneet kantaansa rajusti. Nyt ei enää puhutakaan hoitajista vaan hoivahenkilöstöstä. Ja kotihoidon ja omaishoidon kehittämiseen ei oltu varattu sitäkään vähää. Mihin…

  • |

    Harhaisia väitteitä hallituksen vastuunkannon linjasta

    Matias Mäkysen esittämät väitteet (IP 26.6.) Petteri Orpon johtamasta hallituksesta ovat irvokkaita, joita on syytä oikoa. Mäkysen esittämät näkökulmat osoittavat paitsi vääristyneen kuvan Orpon johtamasta hallituksesta, myös kyvyttömyyttä ymmärtää sen talouspolitiikan perusteita ja strategisia linjauksia. Orpon johtaman hallituksen tavoite on nostaa Suomi takaisin jaloilleen, ei heittää sitä velkakuiluun. Suomi ei ole eristäytynyt EU:n nurkkaan, vaan…

  • |

    Hautalan syytökset ristiriidassa todellisuuden kanssa

    Lasse Hautalan kirjoitus soterahoituksen ongelmista (Ilkka-Pohjalainen 8.10.2024) on esimerkki siitä, kuinka sotepolitikoinnin ytimessä on enemmän halu syytellä kuin esittää ratkaisuja. Lukijoiden hämäämisen sijasta on syytä kerrata keskeisiä faktoja rahoituksen kasvusta. Hautalan esittämät väitteet ovat paitsi harhaanjohtavia, myös jättävät keskeiset numerot ja hallituksen toimet kokonaan mainitsematta. Ensinnäkin hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna merkittävästi. Vuonna 2025 hyvinvointialueet…

  • | | |

    Heikko fyysinen kunto on iso riski

    Suomalaisten toimintakyvylle on määritetty 15 prosentin kasvutavoite vuoteen 2040 mennessä. Tammikuussa pidetyssä Työkykyinen Suomi -kokouksessa eduskuntapuolueet sitoutuivat tähän hallituskaudet ylittävään kasvutavoitteeseen ja siten vahvistamaan suomalaisten fyysistä toimintakykyä. Tavoitteena on helpottaa terveydenhuollon kuormitusta, vahvistaa ihmisten työkykyä ja parantaa kansalaisten hyvinvointia. Fyysinen toimintakyky kuvaa UKK-instituutin määritelmän mukaan yksilön kykyä selviytyä hänelle tärkeistä ja merkityksellisistä arjen fyysisistä tehtävistä…

  • |

    Hoitajapula ja aluevaltuusto

    Kuka meitä hoitaa jatkossa? Kysymys ei ole enää retorinen vaan totinen. Sekä hyvinvointialueet että yksityiset hoiva-alan yritykset kärvistelevät hoitajapulan kourissa. Erityisesti ikääntyneiden hoito tarvitsee osaavia käsipareja kipeästi. Tilanne uhkaa eskaloitua muutamassa vuodessa niin pahaksi, että yksi ikäluokka tulisi kouluttaa pelkästään hoitajiksi. Jotaki tarttee teherä. Paljon on toki tehty. Hoitoalan työnantajat ottavat aktiivisesti yhteyttä oppilaitoksiin, tarjoavat…

  • | |

    Hy­vin­voin­ti­alue on ole­mas­sa ih­mi­siä, ei hal­lin­toa varten

    Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti reilut kolme vuotta sitten. Uusi organisaatio laskeutuimaakunnan päälle kuin avaruudesta tullut muukalainen, vailla ymmärrystä alueen historiasta,elämästä ja kulttuurista. Tyyli muistutti enemmän valloittajaa kuin kumppania. Kuntia ei kohdeltutasavertaisina kumppaneina. Tämä oli virhe. Se loi epäluottamusta ja vastakkainasettelua. Yhteistyön merkitys on viimein tunnistettu hyvinvointialueella. Kuntien perustehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä hyvinvointialueen…

  • |

    Hyvinvoinnista kilpailuetua kunnalle

    Kesälomakauden jälkeen uusi valtuustokausi on lähtenyt kunnissa käyntiin vauhdilla. Luottamustehtäviin valittujen kuntalaisten kalenterit alkavat täyttyä syksyn kokousajankohdista. Kuntataloudessa syksy on erityisen tärkeä ajankohta, sillä mm talousarvion laadinta seuraavalle vuodelle käynnistyy. Samalla tarkennetaan myös taloussuunnitelma lähivuosille. Valtion budjettiriihessä puolestaan päätetään kuntien valtionosuuksista ja mahdollisista muutoksista mm sote-rahoitukseen, verotukseen tai valtionavustuksiin. Kunnan verotulojen ennusteet tarkentuvat ja kunnissa…

  • | |

    Hyvinvointialueen arviointimenettely — uhka vai mahdollisuus?

    Itsenäisyyden rajoittaminen kuulostaa lähtökohtaisesti aina negatiiviselta talutusnuoraan joutumiselta, eikä se ole toivottavaa. Lähtökohtaisesti valtion rahoituksen jakauduttua, kuten jakautui, olimme oikeastaan jo tuomittuja epäonnistumaan. Tässä tilanteessa on nähtävä ehdottomasti myös mahdollisuus kehittymiseen. Olemme joutuneet jo todella kipeisiin ratkaisuihin erityisesti vuodeosastojen sulkujen vuoksi, mutta myös monien muiden toimintojen supistamisten ja uudelleenorganisointien johdosta. Nämäkään toimet eivät ole riittäneet….

  • Hyvinvointialueet kuntoon

    Meidän päättäjien tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia heikommassa asemassa olevista. Tämä koskee erityisesti ikäihmisiä sekä huonosti voivia nuoria ja muita avun tarpeessa olevia. Sote-uudistus on valtava hallinnollinen muutos, jonka tarkoitus on luoda potilaita hyödyttävä yhtenäinen kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä. Poliittisen toimintani yksi johtoajatus on välittäminen. Hoitotyöntekijät jos ketkä välittävät. He ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja…

Sisällön loppu

Sisällön loppu