Hyvinvointialue on olemassa ihmisiä, ei hallintoa varten
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue aloitti reilut kolme vuotta sitten. Uusi organisaatio laskeutui
maakunnan päälle kuin avaruudesta tullut muukalainen, vailla ymmärrystä alueen historiasta,
elämästä ja kulttuurista. Tyyli muistutti enemmän valloittajaa kuin kumppania. Kuntia ei kohdeltu
tasavertaisina kumppaneina. Tämä oli virhe. Se loi epäluottamusta ja vastakkainasettelua. Yhteistyön merkitys on viimein tunnistettu hyvinvointialueella. Kuntien perustehtävänä on edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa. Tarvitaan aitoa yhteistyötä, ei ylhäältä ohjattua yksinvaltaa.
Taloudessa haasteet ovat edelleen suuret. Kolmen ensimmäisen vuoden aikana alijäämää on kertynyt noin 121 miljoonaa euroa. Suunta on kuitenkin kääntymässä. Tavoitteena on tänä vuonna yli 20 miljoonan euron ylijäämä. Näin on oltava, sillä alijäämät on katettava vuoteen 2029 mennessä. Muussa tapauksessa vaarana on, että joudumme arviointimenettelyyn. Arviointimenettely tarkoittaa käytännössä sitä, että hyvinvointialueen taloudellinen päätösvalta siirtyy pitkälti valtiolle. Se vie päätösvaltaa kauemmas alueelta ja heikentää palveluja erityisesti reuna-alueilla. Tätä tuskin kukaan haluaa.
On parempi tehdä vaikeatkin päätökset itse kuin jättää ne muiden tehtäväksi. Vain tehokas
hyvinvointialue voi tarjota asukkailleen parhaat palvelut. Päätökset on tehtävä oikeudenmukaisesti ihmisiä kuunnellen. Hyvinvointialue on olemassa ihmisiä varten, ei hallintoa varten. Tavoitteen tulee olla kirkas, vahva eteläpohjalainen hyvinvointialue, jossa palvelut ja huolenpito kuuluvat kaikille. Toimintatapoja on kehitettävä ja tehostettava. Uusia ratkaisuja on uskallettava ottaa käyttöön ja luovuttava vanhoista tavoista. Se on yleensä vaikeaa meille ihmisille ja organisaatioille, mutta muuta tietä ei ole, jotta palvelut voidaan turvata ja samalla hillitä kustannuksia.
Keskustelua käydään hyvinvointialueiden yhdistämisestä. Se on turhaa spekulaatiota. Rakenteita ei kannata jatkuvasti muuttaa, vaan korjata niissä olevat puutteet. Hyvinvointialueen on otettava
käyttöön parhaat käytännöt eri puolilta Suomea. Tehokkuus ei synny juoksemalla kovempaa, vaan
tekemällä asioita fiksummin. Paljon hyvääkin on saatu aikaan. Suunta on oikea. Nyt pitää antaa
johdolle ja henkilökunnalle työrauha. Yhteistyöllä kuntia ja ennen kaikkea ihmisiä kuunnellen,
rakennetaan hyvinvointialue, joka palvelee tasapuolisesti koko maakuntaa. Hyvinvointialue ei ole
irrallinen organisaatio, vaan keskeinen tekijä maakunnan elinvoimaa ja tulevaisuuden menestystä.
Erkki Syväoja
Aluevaltuutettu, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Isojoki