Hyvinvointialueet

  • | |

    Hyvinvointialueen valtuutetut puun ja kuoren välissä

    Tuskin kukaan vastuullinen päättäjä kyseenalaistaa valtiontalouden tai hyvinvointialueen säästötarpeita. On kuitenkin syntynyt tilanne, missä me valtuutetut olemme kaikkein heikoimmin informoituja tulevista säästötoimista hyvinvointialueellamme. Olemme toista vuotta sitten hyväksyneet ylimalkaisen strategiapaperin ”Tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelman”, joka valtuutti hallitusta ja operatiivista johtoa yli 90 miljoonan säästötoimiin. Tämän jälkeen valtuustoon ei ole tuotu mitään konkreettista päätettäväksi säästöistä, tiedoksi vain….

  • |

    Hyvinvointialueiden nollasummapeli on vihellettävä poikki

    Kun hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden 2023 alussa, oli kyseessä maan historian suurin julkishallinon reformi. Mittava uudistus lisäksi toimeenpantiin käytännössä ilman minkäänlaista kokeilua. Jo alkuvaiheessa oli tiedossa, että varsinkin hyvinvointialueiden rahoituslaki on keskeneräinen, ja että se tulee tarvitsemaan korjauksia. Vaikka lakipaketti oli keskeneräinen, ja alueiden tilanne monella tapaa turbulenssissa, on alueilla uudistuksen käynnistymisestä lähtien onnistuttu tekemään…

  • | |

    Hyvinvointialueiden on parannettava yhteistyötaitojaan

    Hyvinvointialueiden palvelut ja eurot ovat suurennuslasin alla. Joudumme todella miettiä, miten palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaikkea Soitekaan, tai mikään muukaan alue, ei osaa tehdä itse parhaiten ja silloin yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa on avainasemassa. Soitessa syyskuussa aloittaa toimintansa yrittäjäraati, jonka syntyä olen edistänyt ja vaatinut jo vuosia. Raadista ei saa tulla paikka juoda…

  • | |

    Hyvinvointialueiden tulevaisuudesta

    Viimeaikaisissa keskusteluissa hyvinvointialueiden tilasta on esitetty huolenaiheita, joissa on painotettu rahoitukseen liittyviä haasteita. Aluehallituksen puheenjohtaja Lasse Hautala ei 26.8.2024 julkaistussa kirjoituksessaan esitä konkreettisia ratkaisuja hyvinvointialueiden tilanteeseen. Yhteinen, kaikkien puolueiden allekirjoittama tavoite soteuudistuksessa oli kustannustason nousun hillintä. Soten rahoitusta lisätään joka vuosi noin 5–7 %, eli 1,5–2 miljardia euroa vuodessa. Lisääntyvästä, mutta riittämättömästä rahapotista ruikuttaminen, saati…

  • | | |

    Ikäihmisten hoivaa alelaarista

    Hyvinvointialueet painivat hurjissa säästöpaineissa. Etelä-Pohjanmaan osalta talousarviomme on tälle vuodelle maamme kolmanneksi huonoin, tai realistisin, niin kuin hyvinvointialueemme johtaja totesi. Ikäihmisten osalta tulevaisuus näyttää kiistatta huonolta. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa alueellamme 10 000 hengellä ja samaan aikaan ympärivuorokautisen hoivan paikkoja vähennetään. Järjestin audienssin Pirkanmaalla operoivalle yksityiselle ikäihmisten palveluntuottajalle. Pirkanmaan hyvinvointialuehan on saanut…

  • | |

    Ikärakenteen haasteita ratkomaan lapsiystävällisellä ja työmyönteisellä politiikalla

    Monissa kahvipöydissä keskustellaan meidän väestön ikääntymisestä ja etenkin syntyvyyden laskusta. Suomi ikääntyy nopeammin kuin ehkä osaamme arjessa huomata, mutta tilastoja tutkimalla huomaa miten rajua tämä ikääntyvien määrän kasvu on suhteessa syntyviin. Työikäisten määrä pienenee, eläkeläisten määrä kasvaa ja huoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta. Tämä ei kuitenkaan ole kohtalon sanelemaa, vaan politiikan valinnoilla ratkaistavissa. Tarvitsemme rohkeita, toisiaan tukevia…

  • | | | |

    Johtajien puheenvuoro — Järvinen, Kinnunen ja Komulainen

    Kuvakreditit: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Pohjanmaan hyvinvointialue Etelä-Pohjanmaa vaatii korjauksia rahoitusmalliin hyvinvointialueilla Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii kansallista tarkastelua sen osalta, miten kaikille suomalaisille turvataan palvelut joka puolella, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.  Nykyisellään rahoitusmalliin liittyy epäkohtia, joista keskeinen on tiedonmuodostus tarveperusteisen rahoituksen pohjaksi. Tiedot täydentyvät epätasaisesti alueittain riippuen potilastietojärjestelmästä eivätkä diagnostiikkatiedot kirjaudu oikein.  Järvinen…

  • |

    Jos päätöksiä ei tehdä, ne tehdään puolestamme

    Sote-uudistus lupasi tasata eroja ja turvata palvelut. Uudistukselta odotettiin paljon, mutta varsinainen työ jätettiin hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistaville alueille ratkottavaksi. Käytännössä edellisen hallituksen rakentama malli ajettiin kiireellä läpi poliittisten intohimojen vuoksi, ja ongelmat jäivät alueille, jotka ovat nyt pulassa. THL:n tuore asiantuntija-arvio kertoo karun totuuden: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talous on heikentynyt, palveluverkko on liian laaja ja…

  • | |

    Julmaa keskittämistä

    Kun Sanna Marinin hallitus (SDP, Keskusta, Vasemmisto ja RKP) päätti nykymuotoisen Sote-Pela (sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimi) -uudistuksen perusteista ja lopulta täytäntöönpanosta ei tavoitteena varmaankaan ollut se missä nyt ollaan. Kokoomus, perussuomalaiset ja KD olivat tuolloin oppositiossa ja nyt näitten puolueitten menestys viime eduskuntavaaleissa johti siihen, että niiden kontolle heitettiin epäkelpo sote pela -sotku. Käytännön…

  • |

    Keski-Pohjalaisille

    Laki Hyvinvointialueista hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021, ja Keski-Pohjanmaalle muodostettiin oma hva Soite, josta siirrettiin (sairaanhoitopiirit) Pohjanmaan hyvinvointialueeseen Kruunupyy ja Pohjois-Pohjanmaa hyvinvointialueeseen Pohde Reisjärvi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, se perustuu suurimmaksi osaksi asukasmäärään ja väestön sairastuvuuteen eli palvelutarpeeseen. Vuonna 2021 hyväksytyssä laissa rahoitukseen kehitettiin alusta lähtien ns. siirtymätasaus, joka leikkaa kuudelta hyvinvointialueelta (mm. Soitelta) sairastuvuuden palvelutarpeen…

Sisällön loppu

Sisällön loppu