Hyvinvointialueet

  • | | |

    Ikäihmisten hoivaa alelaarista

    Hyvinvointialueet painivat hurjissa säästöpaineissa. Etelä-Pohjanmaan osalta talousarviomme on tälle vuodelle maamme kolmanneksi huonoin, tai realistisin, niin kuin hyvinvointialueemme johtaja totesi. Ikäihmisten osalta tulevaisuus näyttää kiistatta huonolta. Vuoteen 2040 mennessä yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa alueellamme 10 000 hengellä ja samaan aikaan ympärivuorokautisen hoivan paikkoja vähennetään. Järjestin audienssin Pirkanmaalla operoivalle yksityiselle ikäihmisten palveluntuottajalle. Pirkanmaan hyvinvointialuehan on saanut…

  • | |

    Ikärakenteen haasteita ratkomaan lapsiystävällisellä ja työmyönteisellä politiikalla

    Monissa kahvipöydissä keskustellaan meidän väestön ikääntymisestä ja etenkin syntyvyyden laskusta. Suomi ikääntyy nopeammin kuin ehkä osaamme arjessa huomata, mutta tilastoja tutkimalla huomaa miten rajua tämä ikääntyvien määrän kasvu on suhteessa syntyviin. Työikäisten määrä pienenee, eläkeläisten määrä kasvaa ja huoltosuhde heikkenee vuosi vuodelta. Tämä ei kuitenkaan ole kohtalon sanelemaa, vaan politiikan valinnoilla ratkaistavissa. Tarvitsemme rohkeita, toisiaan tukevia…

  • | | | |

    Johtajien puheenvuoro — Järvinen, Kinnunen ja Komulainen

    Kuvakreditit: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Pohjanmaan hyvinvointialue Etelä-Pohjanmaa vaatii korjauksia rahoitusmalliin hyvinvointialueilla Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii kansallista tarkastelua sen osalta, miten kaikille suomalaisille turvataan palvelut joka puolella, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.  Nykyisellään rahoitusmalliin liittyy epäkohtia, joista keskeinen on tiedonmuodostus tarveperusteisen rahoituksen pohjaksi. Tiedot täydentyvät epätasaisesti alueittain riippuen potilastietojärjestelmästä eivätkä diagnostiikkatiedot kirjaudu oikein.  Järvinen…

  • |

    Jos päätöksiä ei tehdä, ne tehdään puolestamme

    Sote-uudistus lupasi tasata eroja ja turvata palvelut. Uudistukselta odotettiin paljon, mutta varsinainen työ jätettiin hyvin erilaisista lähtökohdista ponnistaville alueille ratkottavaksi. Käytännössä edellisen hallituksen rakentama malli ajettiin kiireellä läpi poliittisten intohimojen vuoksi, ja ongelmat jäivät alueille, jotka ovat nyt pulassa. THL:n tuore asiantuntija-arvio kertoo karun totuuden: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen talous on heikentynyt, palveluverkko on liian laaja ja…

  • | |

    Julmaa keskittämistä

    Kun Sanna Marinin hallitus (SDP, Keskusta, Vasemmisto ja RKP) päätti nykymuotoisen Sote-Pela (sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä pelastustoimi) -uudistuksen perusteista ja lopulta täytäntöönpanosta ei tavoitteena varmaankaan ollut se missä nyt ollaan. Kokoomus, perussuomalaiset ja KD olivat tuolloin oppositiossa ja nyt näitten puolueitten menestys viime eduskuntavaaleissa johti siihen, että niiden kontolle heitettiin epäkelpo sote pela -sotku. Käytännön…

  • |

    Keski-Pohjalaisille

    Laki Hyvinvointialueista hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021, ja Keski-Pohjanmaalle muodostettiin oma hva Soite, josta siirrettiin (sairaanhoitopiirit) Pohjanmaan hyvinvointialueeseen Kruunupyy ja Pohjois-Pohjanmaa hyvinvointialueeseen Pohde Reisjärvi. Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, se perustuu suurimmaksi osaksi asukasmäärään ja väestön sairastuvuuteen eli palvelutarpeeseen. Vuonna 2021 hyväksytyssä laissa rahoitukseen kehitettiin alusta lähtien ns. siirtymätasaus, joka leikkaa kuudelta hyvinvointialueelta (mm. Soitelta) sairastuvuuden palvelutarpeen…

  • | |

    Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa tulee jatkossakin hoitaa synnytyksiä

    Lääketieteen tohtori, Pirkanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Erhola aloittaa sosiaali- ja terveysministeriön alivaltiosihteerinä 1. tammikuuta 2025. Hän tulee toimimaan osittain myös valtiovarainministeriön hyvinvointialueiden ohjauksen tukena ja tehtävänä on ohjata kansallista sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Aiemmin 8/2024 ylen haastattelussa Erhola on todennut, että hyvinvointialueiden määrää tulisi vähentää merkittävästi. Erholan mukaan realistinen määrä alueita voisi olla noin 12–13 ja…

  • | |

    Kohtalo ei päätä alueemme tulevaisuutta

    Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen taloushaasteet ovat todellisia, mutta kohtalo ei ole niistä vastuussa. Arviointimenettelyyn joutuminen ei ole väistämätöntä, vaan seurausta myös tehdyistä valinnoista. Kun talouden ja palveluiden korjaaminen tuntuu ylivoimaiselta, houkutus on nostaa kädet pystyyn ja todeta, ettei tästä enää selvitä. Juuri silloin tarvitaan johtajuutta: rohkeutta tehdä vaikeita päätöksiä ja kykyä tosiasioiden tunnustamiseen. Poliittinen fatalismi on vastuunkannon…

  • | | |

    Kohti liikkuvampaa arkea

    Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Noora Fagerström kuvaa liikkumattomuutta laajaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, joka vaikuttaa koko väestöön. Vaikutukset ulottuvat aina yksilötasolta koko yhteiskuntaan ja näkyvät esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn sekä kansanterveyden heikkenemisenä. Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvän Suomi liikkeelle –ohjelman tarkoituksena on osaltaan vastata liikkumattomuuden haasteisiin edistämällä liikkuvan arjen valintoja ja saada yhä useampi tarttumaan liikkumisen mahdollisuuksiin. Toimia…

  • | |

    Kokoomus pitää kiinni lähipalveluista

    Aluevaltuutetut tuskin ymmärsivät miten torson mallin Suomen edellinen hallitus rakensi ja millainen kaudesta tulisi. On jälkikäteen katsoen onnekasta, ettei maakuntaveroa tullut. Luoja tietää miten korkea se nyt olisi. Menossa olevan Sote-uudistuksen johtoajatus oli perustason hoitoonpääsyn parantaminen ja eri hoitotasojen välisten esteiden poistaminen. Niistä on ollut kaikkein vähiten keskustelua eri päätöksentekoelimissä. Sen sijaan eri kuntien alueella…

Sisällön loppu

Sisällön loppu