Keski-Pohjalaisille

Laki Hyvinvointialueista hyväksyttiin eduskunnassa kesällä 2021, ja Keski-Pohjanmaalle muodostettiin oma hva Soite, josta siirrettiin (sairaanhoitopiirit) Pohjanmaan hyvinvointialueeseen Kruunupyy ja Pohjois-Pohjanmaa hyvinvointialueeseen Pohde Reisjärvi.

Hyvinvointialueiden rahoitus tulee valtiolta, se perustuu suurimmaksi osaksi asukasmäärään ja väestön sairastuvuuteen eli palvelutarpeeseen. Vuonna 2021 hyväksytyssä laissa rahoitukseen kehitettiin alusta lähtien ns. siirtymätasaus, joka leikkaa kuudelta hyvinvointialueelta (mm. Soitelta) sairastuvuuden palvelutarpeen mukaista rahoitusta, ja se vähitellen vuosina 23–29 pienenee. Soitelta tämä siirtymätasaus on leikannut kahdessa vuodessa 2023–24 lähes 40 miljoonaa, ja samaan aikaan Soitelle on kertynyt alijäämää noin 37 miljoonaa eli jo olisimme saaneet palvelutarpeen mukaisen rahoituksen, olisimme tasapainossa.  Alijäämä on katettava nykylain mukaan vuoden 2026 loppuun mennessä, mutta eduskuntaan on tulossa lakiehdotus, jonka mukaan ne hyvinvointialueet, jotka pääsevät tasapainoon tänä vuonna 2025, eli alijäämää ei kerry lisää, saavat lisäaikaa vuoteen 2029. Alijäämäiset alueet joutuvat valtionvarainministeriön arviointiin, johon joutuivat jo suurten alijäämiensä vuoksi kesällä 2025 Lappi, Keski-Suomi ja Itä-Uusimaa. Valtionvarainministeriön arviointi on johtanut jo syksyllä päätökseen Länsi-Pohjan Keskussairaalan alasajosta Kemissä Lapin hyvinvointialueella, ja tänään mediassa Pohteen toimitusjohtaja toivottaa merilappilaiset tervetulleeksi Ouluun erikoissairaanhoitoon potilaan valinnanvapauden perusteella, vaikka heidän alueensa päivystävä keskussairaala on Rovaniemellä.

Soitessa on tarmokkaasti tehty työtä alijäämän pienentämiseksi ja se on johtanut moniin vaikeisiin päätöksiin, rakenteisiin on puututtu virtaviivaistamalla johtamista (vähennetty johtajia), otettu digitaalisia käytänteitä hoidon prosesseissa, rekrytointikieltoja ja käyty mm. monet yt-neuvottelut läpi. Kiitos Soitelaisille.

Huolimatta tilavähennyksistä tilastollisesti Soitella on edelleen hoitotilojen neliömäärä per asukas maan korkein (noin 2,5 m2/asukas) hyvinvointialueista ja kuukausittain vuokriin menee noin 750000 euroa. Valtionvarainministeriön arvioijat ovat neliömääristä huomauttaneet Soiten johtoa.

Syyskuun loppuun mennessä Soiten talouden luvut tänä vuonna näyttävät positiivisilta, koska ennusteen mukaan olemme pääsemässä hyvin lähelle nollatulosta tai lievään ylijäämään. Ylijäämän voi kaataa kuitenkin vain yksi vaikea hoitotapahtuma yliopistosairaalassa, jonka hintalappu voi olla Soitelle 1 miljoona euroa (erittäin vaikea sydänleikkaus).

Soiten hallitus on lähettänyt siksi kunnille puskurin saamiseksi lokakuussa vetoomuksen ja sopinut tapaamisista vuokrien huojentamisesta, joka voisi ratkaisevasti varmistaa omalla hyvinvointialueella nolla/plus tuloksen 2025. Huojennus omalta osaltaan varmistaisi, että emme joutuisi valtionvarainministeriön arviointimenettelyyn 2026, vaan voisimme ja saisimme kattaa alijäämät vuoteen 2029 mennessä omilla päätöksillä Keski-Pohjanmaalla Soitessa valtuustossa, joka on realistista, kun katsotaan vuoden 2025 lukuja.

Säilyttämällä oma hva Soite turvaamme parhaiten myös päivystävän keskussairaalan, jossa synnytetään, hoidetaan akuuttia sydäninfarktia tarvittaessa pallolaajennuksilla, leikataan tekoniveliä ja hoidetaan akuutteja psykiatrisia potilaita, jonne on tervetulleita paitsi keskipohjalaiset myös Kaljokilaakson ja Pietarsaarenseudun potilaat valinnanvapausoikeuden perusteella.

Vetoan Keski-Pohjanmaan kuntapäättäjiin ja Keski-Pohjalaisiin asian edistämiseksi

Sakari Telimaa
Lääk.kir.tohtori, lääkintöneuvos
emeritus johtajaylilääkäri KPKS 2002-2016