Kohti liikkuvampaa arkea

Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Noora Fagerström kuvaa liikkumattomuutta laajaksi yhteiskunnalliseksi ongelmaksi, joka vaikuttaa koko väestöön. Vaikutukset ulottuvat aina yksilötasolta koko yhteiskuntaan ja näkyvät esimerkiksi työ- ja toimintakyvyn sekä kansanterveyden heikkenemisenä.

• Jos mietitään vaikka työurien pidentämistä niin liikkumattomuus on yksi niistä syistä, joka jarruttaa tätä kehitystä. Lisäksi monet lapset ja nuoret liikkuvat liian vähän, mikä on mielestäni erittäin huolestuttavaa, Fagerström sanoo.

Petteri Orpon hallitusohjelmaan sisältyvän Suomi liikkeelle –ohjelman tarkoituksena on osaltaan vastata liikkumattomuuden haasteisiin edistämällä liikkuvan arjen valintoja ja saada yhä useampi tarttumaan liikkumisen mahdollisuuksiin.

Toimia toteutetaan laaja-alaisesti eri hallinnonaloilla, esimerkiksi parantamalla lasten ja nuorten liikuntamahdollisuuksia, edistämällä luonnon virkistyskäyttöä ja luontomatkailua sekä lisäämällä liikuntaneuvontaa. Rahoitusta ohjelman toimille on varattu hallituskaudelle yhteensä 80 miljoonaa euroa.

Fagerström pitää ohjelmaa kattavana ja sen olemassaoloa tärkeänä. Siitä kuitenkin puuttuu toiminimiyrittäjien liikuntaetu, joka on tällä hetkellä saatavilla työntekijöille ja osakeyhtiöyrittäjille.

• Ohjelman jalkauttaminen on edennyt hyvin. Odotan kovasti tuloksia ja sitä, että ohjelmaa päästään entisestään kehittämään.

Ratkaisuja kodin ja koulun yhteistyöstä

Fagerström pitää tärkeänä myös perusopetuslakiin elokuun alussa voimaan tulevaa säännöstä liikunnallisen elämän edistämisestä.

• Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus liikkua ja opetella liikkuvaa elämäntapaa turvallisessa ympäristössä, sillä se edesauttaa liikuntarutiinin ylläpitämistä myös myöhemmin elämässä.

Eväät lasten ja nuorten liikkumattomuuden ratkaisemiseen laajemmin löytyvät kodin ja koulun yhteistyöstä.

• Vanhempien tulee näyttää lapsilleen esimerkkiä, miten eletään aktiivisesti ja liikutaan yhdessä, ennen kaikkea ilon kautta, Fagerström sanoo.

Espoossa asuva Fagerström näkee, että liikkumattomuuden ratkaisemisessa on eroja maaseutualueiden ja kaupunkien välillä. Maaseudulla välimatkat voivat olla pidempiä ja esimerkiksi julkisen liikenteen puute voi joko kannustaa liikkumaan tai karttamaan sitä.

• Näin ollen on tärkeää, että niin maaseudulla kuin kaupungissa huolehditaan siitä, että kevyen liikenteen väylät ovat kunnossa ja hyötyliikuntamahdollisuudet olemassa.

Liikunnalle aikaa priorisoimalla

Liikunta on tärkeää Fagerströmille myös henkilökohtaisesti ja pitää huolta siitä, että liikkuu päivittäin riittävästi. Hän liikkuu ulkona joka päivä vähintään 30 minuuttia joko kävellen, juosten, golfaten, pyöräillen tai hiihtäen.

• Lisäksi joogaan, uin, käyn thainyrkkeilemässä ja kuntosalilla. Tällä hetkellä harrastan triathlonia.

Aikaa liikunnalle kiireisessä kansanedustajan arjessa löytyy yksinkertaisella reseptillä: priorisoimalla.

• Pyrin liikkumaan aina, kun tulee sopiva väli. Pienen lenkin tai salitreenin ehtii heittämään nopeallakin aikataululla.

Fagerström kannustaa kaikkia liikunnan ilon löytämiseen. Eri lajeja kannattaa lähteä rohkeasti kokeilemaan, vaikka kaverin kanssa. Liikkua voi oman tuntemusten mukaan vähän kerrallaan tai jaotella liikkuminen päivänä aikana useampaan osaan.

• Ei tarvitse käydä salilla joka päivä kahta tuntia, vaan liikkua voi myös monella muulla tavalla ja kokeilla, mikä tuntuu itselle sopivimmalta, Fagerström kannustaa.