Johtajien puheenvuoro — Järvinen, Kinnunen ja Komulainen
Kuvakreditit: Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue ja Pohjanmaan hyvinvointialue
Etelä-Pohjanmaa vaatii korjauksia rahoitusmalliin hyvinvointialueilla
Hyvinvointialueiden rahoitusmalli vaatii kansallista tarkastelua sen osalta, miten kaikille suomalaisille turvataan palvelut joka puolella, toteaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Tero Järvinen.
Nykyisellään rahoitusmalliin liittyy epäkohtia, joista keskeinen on tiedonmuodostus tarveperusteisen rahoituksen pohjaksi. Tiedot täydentyvät epätasaisesti alueittain riippuen potilastietojärjestelmästä eivätkä diagnostiikkatiedot kirjaudu oikein.
- Lisäksi se, kuinka paljon asukasmäärän kehitys vaikuttaa rahoituksen kehitykseen, ei ole oikealla tasolla. Järjestelmä on epävakaa eikä rahoitukseen voi luottaa, Järvinen tiivistää.
Järvinen kertoo Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Suomen hyvinvointialueiden toimineen yhteistyössä rahoitusmallin epäkohtien tuomiseksi julkisuuteen, jotta ne tunnistettaisiin ja tunnustettaisiin. Ne jättivät kahden muun alueen tavoin keväällä 2025 oikaisuvaatimukset rahoituspäätöksiin, jotka ministeriö hylkäsi. Etelä-Pohjanmaa valitti ratkaisusta hallinto-oikeuteen, josta jutuntekohetkellä toukokuussa odotettiin päätöstä. Etelä-Pohjanmaa on tehnyt oikaisuvaatimuksen myös kuluvan vuoden rahoituspäätökseen.
Ennusteiden mukaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on vuoden 2025 jälkeen 121,3 miljoonaa euroa menneiden vuosien alijäämää katettavaksi. Suunnitelmissa on hakea lisäaikaa niiden kattamiseen vuoden 2029 loppuun mennessä, mikäli sen mahdollistava lainsäädäntö tulee voimaan. Alueen uhkana on arviointimenettelyyn joutuminen, jonka osalta odotetaan ministeriöstä tietoa kesäkuussa. Se ratkaisee myös, haetaanko lisäaikaa alijäämien kattamiseen.
- Sinänsä virkavalmisteluun tällä ei ole juuri merkitystä, samaa valmistelutyötä tehdään joko lisäajan saamiseksi tai arviointimenettelyn kautta, Järvinen sanoo.
Merkittäviä muutoksia palveluverkkoon
Kuluvana vuonna Etelä- Pohjanmaan hyvinvointialueen talous on kääntymässä plussan puolelle, sillä alkuvuoden pohjalta tehty ennuste näyttää noin 20 miljoonaa euroa ylijäämää. Se on tarkoittanut merkittäviä muutoksia palveluverkkoon ja henkilöstömitoituksiin. Etä- ja digipalveluita on lisätty määrätietoisesti ja tullaan lisäämään jatkossakin.
- Seinistä säästäminen on oleellista. Meillä on esimerkiksi ikäihmisten asumispalveluyksiköitä eri puolilla aluetta ja niiden yhteyteen voidaan myös muita palveluita sijoittaa. Samaan aikaan tarvitsemme myös uudisrakentamista, että voimme uudistaa palvelurakennetta ja tuottaa palveluita optimaalisen kokoisissa yksiköissä.
Keväällä hyvinvointialue teki päätöksen silmäsairaalan perustamisesta. Järvisen mukaan odotettavissa on, että erikoissairaanhoidon palvelurakenteeseen tulee valtakunnallisesti jossain vaiheessa muutoksia, vaikka päätöksenteko poliittisesti erittäin hankalaa onkin.
- Sitä ajatellen pyrimme vahvistamaan niitä erikoisaloja, joissa meillä on vahva toiminta jo nyt. Tavoitteena on vahvistaa näitä erikoisaloja entisestään niin, että palveluja voidaan tulevaisuudessa tarjota laajemmallekin alueelle kuin pelkästään Etelä-Pohjanmaalle.
Pohjanmaan hyvinvointialueella talouden tasapainotus hyvässä vauhdissa
Pohjanmaan hyvinvointialueen johtaja Marina Kinnunen näkee hyvinvointialueiden keskeisimpänä haasteena rahoitusjärjestelmän ennustettamattomuuden ja epäoikeudenmukaisuuden, jonka myötä koko rahoitukseen on syntynyt epäluottamus.
- Rahoituksen niukkuus on edellyttänyt hyvinvointialuetta tekemään ihmeitä, kun samalla on pitänyt käynnistää historiallinen hallintouudistus ja sopeuttaa toimintaa merkittävästi, Kinnunen sanoo.
Haasteena on myös saada uudistusten keskellä väestö luottamaan uusiin toimijoihin, eli hyvinvointialueisiin ja saada myös henkilökunnan tyytyväisyys nousemaan.
Kinnunen kuvaa, että Pohjanmaalla tätä ihmettä on pystytty osaltaan tekemään. Palveluverkkoa on lähdetty uudistamaan niin, että se vastaa paremmin siihen, miten väestö alueella voi.
- Painopistettä on pystytty siirtämään raskaimmista erityissairaanhoidon palveluista kevyempiin. Tällä tavalla on saatu säästöjä, mutta toisaalta on panostettu myös uusien, kevyempien hoitomuotojen käynnistämiseen ja kehittämiseen.
Kinnunen toivoo, että rahoitusjärjestelmän toimimattomuuteen tartuttaisiin kansallisella tasolla voimakkaammin.
- Tilanteessa, jossa nähdään, että kokonaisuus on voimakkaasti eriytynyt ja näyttää todella epäoikeudenmukaiselta, tulisi tilanteeseen puuttua.
Digitaalisista ratkaisuista vahvistusta lähipalveluihin
Ylen tammikuussa julkaisemassa hyvinvointialueiden ennusteissa Pohjanmaan hyvinvointialueella ylijäämää kertyy viime vuodelta 15 miljoonaa euroa, mutta toisaalta aiempien vuosien alijäämää katettavaksi 65 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden ennuste näyttää alueelle 51 miljoonan euron ylijäämää.
- Talouden tasapainotuksessa on edetty keskimääräistä paremmin ja meillä on mahdollisuus vuoden lisäajalla kattaa kertyneet alijäämät, erittäin tiukasta rahoitustason noususta huolimatta. Kustannusten kasvu on saatu pidettyä jo useamman vuoden erittäin matalalla.
Uusina hyvinä käytäntöinä alueella on otettu käyttöön esimerkiksi päivystyksellistä hoitoa tarjoava Liikkuvasairaala Liisa. Kinnunen näkee tulevaisuuden ratkaisuna digitaalisten palveluiden ja tekoälyn tulevan voimistamaan palveluiden tarjoamista myös etänä. Digitalisista palveluista on jo nyt saatu alueella suuri lisä lähipalveluihin, kun monia asioita voi hoitaa myös kotoa käsin.
- Jos nämä uudet palvelut osataan ottaa uudeksi toimintatavaksi ja muokata vanhoja tapoja, saadaan kustannustehokkaita ja myös varmasti laadukkaita palveluita.
Kinnunen näkee, että haastavassa tilanteessa tärkeää on ollut poliittinen kyky tehdä päätöksiä, vaikkei ne ole olleet helppoja.
- Meillä on hyvä strategia, jossa ollaan menossa kohti Suomen toimintakykyisintä ja hyvinvoivinta väestöä, Kinnunen sanoo.
Keski-Pohjanmaa hakee lisäaikaa alijäämien kattamiseen
Ratkaisut hyvinvointialueen talouden haasteisiin löytyvät toimintaa tehostamalla ja integraatiota syventämällä, näkee Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten johtaja Mikko Komulainen.
- Lisäksi on tärkeää tehdä harkittuja uusia investointeja esimerkiksi digitaalisiin ratkaisuihin.
Ylen tammikuussa julkaisemat ennusteet näyttävät Soiten osalta vuodelle 2025 noin 9 miljoonan euron ylijäämää ja kuluvalle vuodelle 5 miljoonan euron ylijäämää. Vanhoja alijäämiä on kuitenkin 37 miljoonaa euroa ja Soite on hakemassa lisäaikaa niiden kattamiseen vuoden 2028 loppuun. Tehdyt päätökset kuitenkin näkyvät jo toiminnassa ja luvuissa.
- Palveluiden saatavuus on monilta osin maan keskitasoa parempaa ja nettokustannusten muutos vuosina 2024–2025 oli koko maan pienimpiä, Komulainen kertoo.
Hyvinvointialueiden toimintaedellytysten parantamiseksi Komulainen toivoo muutoksia toimintaa ohjaavaan lainsäädäntöön, sillä alueille pitäisi sallia erilaisia toimintatapoja tuottaa palveluita.
- Lainsäädännön pitäisi myös mahdollistaa enemmän, esimerkiksi lainanottovalmiutta uusiin innovaatioihin ja teknologiaratkaisuihin pitäisi helpottaa.
Palveluiden saatavuus varmistetaan yhteistyöllä
Soite on väestöpohjaltaan hyvinvointialueista pienin. Komulainen näkee alueen pienen koon ennemmin vahvuutena kuin haasteena, sillä se tuo mahdollisuuden reagoida nopeasti ja tehdä ketterästi muutoksia palvelutuotannossa.
- Vaikka olemme hyvinvointialueista pienin, palvelemme aluettamme laajempaa väestöä. Vastaamme keskisuurta kaupunkia henkilöstömäärällä ja budjetilla, Komulainen kuvaa.
Soitessa organisaatiorakenne on pidetty matalana, mikä myös tukee ketterää päätöksentekoa ja sujuvaa yhteistyötä. Komulainen näkee, että koko alueen palveluiden saatavuus varmistetaan tiiviillä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa sekä hyödyntämällä eri palvelumuotoja.
- Kolmannen sektorin toimijoita ja yksityisiä palveluntuottajia hyödynnetään silloin, kun palvelun tuottaminen hyvinvointialueen omana tuotantona ei ole tarkoituksenmukaista tai mahdollista.
Tulevaisuuden tapoja tuottaa palvelut ovat digipalvelut ja liikkuvat palvelut, joita alueella on jo otettu käyttöön.
Viime syksynä toimintansa aloitti eri paikkakunnilla sijaitsevat Soite-pisteet, joiden välillä sote-ammattilaiset liikkuvat asukkaiden tarpeen mukaan. Soite-pisteillä tarjotaan erilaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita kiireettömien asioiden hoitoon tiettyinä päivinä viikossa tai kuussa.
Digitaalisia matalankynnyksen ratkaisuja on lisätty etenkin chat-palveluihin ja etäasiointiin. Asiakaspalautteiden perusteella kokemukset ovat myönteisiä.
- Lisäksi eri tavoin järjestetty digituki on parantanut palvelujen saavutettavuutta ja lisännyt asiakkaiden tyytyväisyyttä, Komulainen kertoo.