Kirjoittaja: teija

  • (Edes) Yksi turvallinen aikuinen

    Tämän päivän lapset ja nuoret elävät erittäin paljon some -maailmassa, josta syystä masennus ja yksinäisyys on osalle jokapäiväistä. Kiusaamista ja ryhmien ulkopuolelle jättämistä ruokitaan somessa päivittäin. Onneksi keskustelu on vihdoinkin edennyt kännykkävapaasta koulupäivästä! Turvattaisiin rauhallisempi oppimisympäristö oppimiselle ja opiskelulle.  Puhutaan oikeudesta, jonka mukaan kännyköitä ei voi ottaa oppilailta pois oppituntien ajaksi. Mistä ja kuka on moisen…

  • |

    Anarkiaa vai demokratiaa?

    Elokapina ja ruotsalainen Återställ Våtmarker iskivät eduskuntatalon pylväisiin spreijaten niihin punaiset töhryt. Kansan reaktiot olivat odotetusti tyrmistyneitä.  Suomessa on jokaisella vapaus olla mitä mieltä haluaa ja melkeinpä mistä asiasta tahansa.  Vaikuttamiseen ei tarvita spraymaalia tai aseita. Sanat ovat riittävä väline. Vaikuttaminen on joukkupeliä, ei missään tapauksessa yksilölaji. Se on aina yhteiseen tavoitteeseen sitoutumista. Sosiaalinen media…

  • |

    Arvotyhjiö on aikamme todellinen kriisi 

    Moni yhteiskunnallinen keskustelu pyörii tällä hetkellä oireiden ympärillä. Puhumme nuorten pahoinvoinnista, koulujen kurittomuudesta, turvattomuudesta ja luottamuksen rapautumisesta.  Harvemmin uskallamme kysyä, mikä näitä ilmiöitä yhdistää. Vielä harvemmin uskallamme nimetä syyn: arvotyhjiön.  Ajatus arvoneutraalista yhteiskunnasta on ollut houkutteleva. Sen on väitetty olevan suvaitseva, vapauttava ja moderni. Todellisuudessa arvoneutraalius on harha. Yhteiskunta rakentuu aina jonkin varaan. Kun yhteisistä…

  • Eduskunnan viime vuosi

    Mennyt vuosi oli myös eduskunnassa vakavien päätösten vuosi. Sodat ja muut kriisit maailmalla vaikuttivat päätöksentekoon. Turvallisuus ja talouden kestävyys vaativat entistäkin enemmän vaikuttavia toimia.  Tekemättä ei kuitenkaan voinut jättää – eikä myöskään jatkossa voida jättää tekemättä kipeitä päätöksiä, sillä maailman kriisit ja vaikeudet eivät ole ohi. Ne jatkuvat, ja niillä tulee olemaan pitkä varjo myös…

  • Ensihoidon merkitys hyvinvointialueella

    Hyvinvointialueiden perustaminen on herättänyt paljon keskustelua terveydenhuollon organisoimisesta Suomessa. Yksi keskeinen osa tätä uudistusta on ensihoidon roolin vahvistaminen ja sen merkitys hyvinvointialueen toimivuudelle. Mielestäni ensihoidon resursseja ei tule suunnata pois akuutista ensihoidosta mahdollisia lisäsäästöjä haettaessa hyvinvointialueelle. Ensihoito ei ole vain hätätilanteissa reagoimista, vaan se on myös valmiuden ylläpitoa, joka on keskeistä yhteiskunnan terveyden ja turvallisuuden…

  • |

    Esihenkilötyön haasteet ja työhyvinvointi

    Hoitotyön henkilöstö edustaa suurinta ammattiryhmää kaikissa sotepalveluissa (yli 60 %) (Sairaanhoitajaliitto). Hoitotyön johtajat ovat avainhenkilöitä johtaessaan tätä suurinta henkilöstöryhmää ja sen osaamista eri organisaatiotasoilla potilaan hoidon onnistumiseksi. Hoitotyön johtajat ja esihenkilöt varmistavat henkilöstön saatavuuden, pysyvyyden, hyvinvoinnin ja ammatillisen kehittyminen koko työuran ajan. He luovat henkilöstölle hyvän hoidon onnistumisen edellytyksiä ja vaikuttavat näin laadukkaan ja turvallisen…

  • |

    Etelä-Pohjanmaan edunvalvonta on meidän kaikkien tehtävä

    Seinäjoella valtuustossa käyty keskustelu jääurheilukeskuksen kattamisesta osoitti karulla tavalla, kuinka helposti yksittäinen kuntapäätös voi muodostua koko maakunnan edunvalvonnan kompastuskiveksi. Hankkeen kaatuminen oli suuri menetys paitsi Seinäjoelle myös koko Etelä-Pohjanmaalle. Kyse ei ollut vain yhdestä rakennushankkeesta, vaan mahdollisuudesta vahvistaa maakunnan asemaa valtakunnallisesti merkittävänä liikunnan ja urheilun alueena sekä mahdollistaa lasten- ja nuorten liikkuminen jääurheilun parissa. Viime…

  • |

    Hallitus tekee maaseudun eteen enemmän kuin julkinen keskustelu antaa ymmärtää 

    Keskustelu maaseudun tilanteesta on ollut ymmärrettävän huolestunutta. Kannattavuus on paineessa, kustannukset ovat nousseet ja epävarmuus lisääntynyt. Silti yksi tosiasia jää liian usein huomiotta: Orpon hallitus on tehnyt lyhyessä ajassa merkittäviä konkreettisia päätöksiä viljelijöiden, maanomistajien ja alkutuottajien aseman vahvistamiseksi.  Vaikka julkista taloutta on jouduttu sopeuttamaan rajusti, ruokaa tuottavaan maatalouteen ei kohdistettu säästöjä. Tämä oli tietoinen arvovalinta. Huoltovarmuudesta, kotimaisesta…

  • |

    Hallitus uudistaa Kela-korvauksia – yli 65-vuotiaille valinnanvapauskokeilu

    Kela-korvaukset ovat vuosikymmeniä olleet osa suomalaista terveydenhuoltoa. Vuonna 2023 lähes 1,5 miljoonaa suomalaista sai Kela-korvausta yksityislääkärillä käynnistä. Kela-korvattavia yksityisiä lääkärikäyntejä kertyi liki 3,4 miljoonaa.  Hallitus varasi hallitusneuvotteluissa Kela-korvausten nostamiseen 335 miljoona euroa, joka jakautuu vuosille 2024–2027. Hallitus pyrkii tällä panostuksella purkamaan terveydenhuollon hoitojonoja. Lisäksi kyse on vapaudesta valita.  Kela-korvauksia koskevat uudistukset astuvat voimaan vaiheittain. Ensimmäisessä…

  • |

    Hoitajapula ja aluevaltuusto

    Kuka meitä hoitaa jatkossa? Kysymys ei ole enää retorinen vaan totinen. Sekä hyvinvointialueet että yksityiset hoiva-alan yritykset kärvistelevät hoitajapulan kourissa. Erityisesti ikääntyneiden hoito tarvitsee osaavia käsipareja kipeästi. Tilanne uhkaa eskaloitua muutamassa vuodessa niin pahaksi, että yksi ikäluokka tulisi kouluttaa pelkästään hoitajiksi. Jotaki tarttee teherä. Paljon on toki tehty. Hoitoalan työnantajat ottavat aktiivisesti yhteyttä oppilaitoksiin, tarjoavat…

Sisällön loppu

Sisällön loppu