Omavalvonta asiakas- ja potilas turvallisuuden keskiössä

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman tavoitteena on osaltaan yhtenäistää sosiaali- ja terveyspalveluiden valvontaa. Sen mukaan lupa-, ohjaus- ja valvontatehtävät kootaan yhden viraston alaisuuteen. Siten varmistetaan, että valvonta sekä lupakäytännöt ovat yhdenvertaiset sekä julkiselle että yksityiselle palveluntuotannolle. Täten varmistetaan myös, että erilaisten lupien myöntöehdot eivät ole tiukemmat kuin lain vähimmäisvelvoite. Valvovan viranomaisen ei myöskään tule vaatia palveluorganisaatioilta sellaista, mitä ei ole laissa säädetty.

Uudistuksen myötä myös omavalvontaan liittyvät käytänteet uudistuvat, kun valvontatehtävä siirtyy aluehallintovirastoilta aiempaa enemmän hyvinvointialueiden tehtäväksi. Ensi vuonna voimaan astuva – Laki Sosiaali- ja Terveysalan Valvonnasta (HE299/2022) – on osa tätä muutosta. Lain tavoitteena on selkeyttää valvontatapahtuman roolia ja merkitystä, mikä on erittäin tärkeää niin valvojan roolin kannalta kuin myös palveluntuottajille eli yrittäjille ja yhteisöille. Lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että omavalvonta nousee entistäkin merkittävämpään asemaan myös asiakkaan ja potilaan näkökulmasta.

Mitä omavalvonta tarkoittaa?

Omavalvonta on pohdittu ja kirjattu tapa seurata ja arvioida terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen laatua ja turvallisuutta. Omavalvontaohjelma on julkinen dokumentti, jonka kaikki hyvinvointialueet laativat jo vuoden 2022 loppuun mennessä. Omavalvontasuunnitelma on sen yksi osa, niin kutsuttu yksikkökohtainen ”työkalu”, joka jokaisen työntekijän tulee tuntea ja toimia sen ohjauksen mukaisesti. Kaikilla sosiaali- terveyspalveluita tuottavilla yksiköillä tulee olla omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmaan on kirjattu ohjeistus, miten ennaltaehkäistä mahdollisia riskejä ja haittatapahtumia. Toisaalta myös pohditaan etukäteen, miten menetellään, jos ja kun poikkeamia havaitaan tai niitä tapahtuu. On tärkeää korostaa, että omavalvonta ohjelma ja omavalvontasuunnitelma on nimenomaan arjen käytäntöjä ja toimintatapoja yhtenäistävä dokumentti ja toimintatapa. Se ei ole pelkästään hallinnollinen velvoite, vaan se kuuluu aivan kaikkien alalla työskentelevien arkeen.

Mitä voimme tehdä?

Hyvinvointialueiden toiminta on käynnistynyt. Muutos on toimialan suurimpia ja sen toteuttamisen rajat ja mahdollisuudet alkavat selkiytyä, nyt kun toiminta alueilla on ollut käynnissä vähintään tämän kuluvan vuoden ajan. Yksi tärkeä osa näitä muutoksia on omavalvonta, jonka tavoitteena on asettaa asiakkaan ja potilaan turvallisuus kaiken toiminnan keskiöön.

Omavalvonta on ensisijaisesti palveluntuottajien, niin yksityisen, – julkisen sektorin kuin myös sote-palveluja tuottavien järjestöjen vastuulla, mutta myös meillä asiakkailla, potilailla ja omaisilla on yhä tärkeämpi rooli tässä prosessissa. Voimme osallistua aktiivisesti ja rakentavasti omavalvontaan antamalla palautetta kokemuksistamme ja osallistumalla avoimesti keskusteluun terveydenhuollon ja sosiaalipalveluista. Asiakkaat, potilaat ja omaiset ovat yhä tietoisempia omista oikeuksistaan ja osaavat käyttää erilaisia palautteen antokanavia.

Kannustan niin henkilöstöä, palveluntuottajia kuin asiakkaita, potilaita ja omaisia perehtymään omavalvonnan antamiin mahdollisuuksiin potilas ja asiakasturvallisuuden takaamiseksi. Se on aivan meidän kaikkien yhteinen asia. Vain annettu palaute voi johtaa mahdollisesti tarvittavaan muutokseen.

Sari Saarikoski

Pohjanmaan Kokoomus, hallituksen jäsen

Pohjanmaan hyvinvointialue, varavaltuutettu