Pohjoismainen yhteistyö vahvistuu Naton jäsenyyden myötä ja hyödyttää pohjalaismaakuntia
Pohjoismaita yhdistää maantieteellinen sijainti, historia ja yhteiskuntarakenteet. Samanlaiset arvot, kuten demokratia, ihmisoikeudet ja vapaus, ovat vahvasti läsnä jokaisessa maassa. Yhteenkuuluvuuden kulmakivenä on pitkä traditio tehdä ja linjata asioita yhdessä.
Suomi oli pitkään myös osa Ruotsia. Tämä on jättänyt jälkensä yhteiskuntarakenteeseen, lainsäädäntöön, kulttuuriin ja elintapoihin. Tämä näkyy erityisesti Pojanmaalla, missä ruotsinkielisten suuri osuus on vilkastuttanut yhteistyötä ennen kaikkea Ruotsin kanssa.
Muuttoliike Suomesta Ruotsiin oli varsin vilkasta 1950- ja 1960-luvulla, kun maatalousvaltaiset kunnat eivät pystyneet tarjoaman hyvää toimentuloa kotimaassa. Ihmiset etsivät jotain parempaa, mutta Pohjanmaan rannikkoseutu kärsi suuresta väestötappiosta. Onneksi monet myös palasivat rahojensa, osaamisensa ja kokemustensa kanssa takaisin.
Yhteistyötä on kehitetty valtioiden kesken sekä Pohjoismaiden neuvoston avulla. Neuvosto perustettiin 1952, mutta Suomi liittyi vasta 1955, jolloin hyväksyttiin myös maamme YK:n jäsenyys.
Em. syistä yhteistyötä on kehitetty erityisesti Pohjanmaalla. Jo varhaisessa vaiheessa syntyi myös laivaliikenne Vaasan ja Uumajan sekä muiden Ruotsin rannikkokaupunkien kanssa. Oma varustamo perustettiin 1948, mikä on ollut merkityksellistä yhteistyön kannalta.
Merenkurkun Neuvosto puolestaan perustettiin vuonna 1972. Sen toiminta-alue koskee Pojanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan kuntia sekä Västerbottenin lääniä ja Örnsköldsvikin kuntaa. Väestöpohja on vajaa 800 000 asukasta. Neuvosto edustaa EU:n alueellista yhteistyötä yli maanrajojen ja voi saada EU:n taloudellista tukea. Merenkurkussa on suuria tulevaisuuden suunnitelmia kiinteästä yhteydestä maiden välillä, ja viime aikoina tämä hanke on saanut yhä enemmän kannattajia. Yhteys palvelisi Atlantin ja Euroopan liikennettä laajasti. Hanke on suuri ja kallis toteuttaa, mutta onnistuessaan vaikutukset olisivat erittäin merkittäviä.
Naton jäsenyys puhuu tämän hankkeen puolesta. Sitä on myös Eduskunnan puolustusvaliokunta äsken korostanut (Nordic Connector). Se vahvistaisi Pohjoismaiden sekä Euroopan turvallisuutta, kilpailukykyä ja hyvinvointia. Tässä jos missä tarvitaan em. yhteistyötä ja yhteistä arvomaailmaa.
Kilpailu väestöstä, työvoimasta ja investoinneista kiristyy koko ajan. Tässä kehityksessä meidän pitää olla hereillä ja puhaltaa enemmän yhteen hiileen, mm. Vaasan ja Seinäjoen kesken. Vain määrätietoisella politiikalla voidaan turvata väestöpohjaa ja työvoimaa yli nykyisten kuntarajojen. Eikä pelkästään kuntarajojen, vaan myös maanrajojen ylittävää yhteistyötä pitää edistää. Tässä seudun energiaosaaminen on vahva työväline.
Riitta Pääjärvi-Myllyaho
Pohjanmaan Kokoomus
Varapuheenjohtaja