Mielipide

  • |

    Rakkaus isänmaahan on perimmiltään vastuuta muista

    Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Aluksi itsenäisyytemme oli hyvin rajoitettu, koska maassa oli vielä suuri venäläinen sotajoukko. Alkoi vapaussota, jonka seurauksena saavutimme todellisen itsenäisyytemme. Itsenäinen Suomi ei ollut lahja, vaan tehtävä. Tämän itsenäisyyden jouduimme lunastamaan vielä kahteen kertaan. Ensin talvisodassa ja sitten vielä jatkosodassa. Näistä sodista selvisimme voittajina. Suomi ei menettänyt itsenäisyyttään. Viime lauantaina 30.11. vietettiin talvisodan…

  • |

    Raportti osoittaa opposition väitteet perusteettomiksi

    Opposition sumutus siitä, että nykyinen hallitus olisi ajamassa hyvinvointiyhteiskunnan alas sopeuttamalla valtiontaloutta, on osoitettu vääräksi. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti näyttää selvästi, miten Marinin hallitus syvensi julkisen talouden ongelmia ja miksi nykyinen hallitus joutuu tekemään isoja korjauksia. Menokehyksistä luovuttiin ja kriisin varjolla tehty pysyvä menotason nosto jäi päälle vuosiksi. Raportti käy läpi neljä vuotta ja osoittaa,…

  • |

    Rautaa rajalle

    Maailma, jossa elämme vuonna 2025, on erilainen kuin vuonna 2011, jolloin eduskunta hyväksyi Ottawan sopimukseen liittymisen. Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja maailma muuttui peruuttamattomasti. Muutos oli alkanut oikeastaan jo vuonna 2008, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Hyökkäys Ukrainaan avasi silmämme. Ymmärsimme, että turvallisuusympäristömme on muuttunut. Ottawan sopimuksen hyväksyminen vuonna 2011 oli virhe Suomelta. Ulkopuolelta tullut…

  • |

    Rikoksilla tulee olla oikeamittaiset rangaistukset

    Suomen nykyisessä lainsäädännössä koskien vankien ensikertalaisuutta on ollut liikaa anteeksiannon varaa. En sano, että uusia mahdollisuuksia ei tule antaa, mutta uusien mahdollisuuksien tulee olla linjassa teon vakavuuteen. Tällä hetkellä laki mahdollistaa sen, että rikoksentekijä voi hyötyä ensikertalaisille tarkoitetuista lievemmistä vapauttamissäännöksistä, kun on ollut riittävän pitkään rikokseton edellisen vankeustuomionsa jälkeen. Käytännössä menneet rikokset saa aina anteeksi,…

  • Rohkeilla investoinneilla kasvukeskusten kärkeen

    On jälleen se aika vuodesta, kun päättäjät myös pohjalaiskunnissa kokoontuvat pohtimaan seuraavan vuoden 2020 budjetteja. Luvassa on toinen toistaan pidempiä maratonkokouksia, joissa punnitaan kunnan eri palvelujen tarpeet ja budjetin riittävyys. Kaikkea ei kerralla voi saada ja monessa valtuustossa joudutaan tekemään jälleen tänä syksynä suuria sekä varmasti myös kipeitäkin päätöksiä päätettäessä siitä, mihin ensi vuonna veronmaksajien…

  • Ruoantuotannon tehokkuuden ja kannattavuuden parantaminen

    Suomen EU:lta saamat maataloustuet uhkaavat laskea noin 60 miljoonaa euroa vuodessa EU:n rahoituskehyksessä vuosille 2021-2027. EU sallii kuitenkin jäsenmaiden kompensoida maataloustukia kansallisesti tulevinakin vuosina. Samaan aikaan, kun tulevasta EU:n rahoituskehyksestä neuvotellaan, pitäisi maa- ja metsätalousministeriössä valmistella uutta tilusjärjestelystrategiaa vuosille 2021 – 2026. Sinällään vanha strategia vuosille 2015 – 2020 on sisältänyt jo selkeät tavoitteet, mutta…

  • |

    Ruoka on Poh­jan­maan seu­raa­va kas­vu­ta­ri­na

    Eduskunnan istuntotauko alkoi tuttuun tapaan SuomiAreenalla Porissa. Ajankohtaisista asioista keskusteltiin rennosti, mutta asia edellä. Omissa keskusteluissani nousivat esiin metsät ja ruoka – samoilla teemoilla sain jatkaa myös Farmari-messuilla Kalajoella. Yksi viesti toistui kaikkialla: suomalaisen maatalouden kannattavuus on saatava nousuun. Tässä työssä uudistetun elintarvikemarkkinalain kokonaisuus pääsee nyt näyttämään kyntensä, kun ketjun tasapainoa ja reiluutta haetaan tositarkoituksella….

  • |

    Ruoka on Suomen seuraava vientiveturi

    Kehysriihen jälkeisessä keskustelussa on puhuttu paljon säästöistä, mutta ei aivan tarpeeksi kasvusta. Juuri nyt tarvitsisimme molempia. Suomalainen maatalous elää murrosvaihetta: samaan aikaan kun kustannukset ovat nousseet rajusti, alalla olisi paljon merkittävää kasvupotentiaalia. Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelemme parhaillaan elintarvikemarkkinalakia, jolla vahvistetaan tuottajien asemaa ja reilumpaa toimintaa ruokaketjussa. Se on tärkeä ja oikeansuuntainen uudistus. Samalla on…

  • |

    Savola ei näe Ähtärin ja koko Suomen etua

    Kansanedustaja Mikko Savola (Ilkka-Pohjalainen 5.2.2026) jatkaa keskustelua Räjähdekeskuksen tulevaisuudesta. Savolan kirjoituksesta syntyy vaikutelma, ettei hän halua nostaa raskaiden ampumatarvikkeiden tuotantoa merkittävästi ylöspäin vaan katsoo tärkeämmäksi toiminnan säilyttämistä nykytilanteessa.  Suomen turvallisuuden ja huoltovarmuuden näkökulmasta keskeistä on, että puolustuksen kannalta kriittistä tuotantoa pidetään mahdollisimman paljon omien rajojemme sisällä. Tästä seuraa väistämättä se, että räjähde- ja ampumatarviketuotannon kapasiteettia…

  • |

    SDP:n velkajuhlat eivät ole ratkaisu Suomen haasteisiin

    Demareiden vastavalitun puoluesihteerin kritiikki (KP 2.10.2023 & IP 5.10.2023) nykyisen hallituksen vastuunkannon linjaa kohtaan on vähintäänkin erikoista. Puoluesihteeri penää hallitukselta työllisyyttä ja kestävää kasvua edistäviä toimenpiteitä – juuri sitä mitä tämä hallitus tekee, toisin kuin edeltäjänsä. Marinin hallituksen aikana vastuullisen taloudenpidon sekä työllisyys- ja kasvutoimien puute oli silmiinpistävää. Missä olivat tuolloin SDP:n uudistukset, kun Suomi…

Sisällön loppu

Sisällön loppu