Ruoka on Suomen seuraava vientiveturi

Kehysriihen jälkeisessä keskustelussa on puhuttu paljon säästöistä, mutta ei aivan tarpeeksi kasvusta. Juuri nyt tarvitsisimme molempia. Suomalainen maatalous elää murrosvaihetta: samaan aikaan kun kustannukset ovat nousseet rajusti, alalla olisi paljon merkittävää kasvupotentiaalia.

Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnassa käsittelemme parhaillaan elintarvikemarkkinalakia, jolla vahvistetaan tuottajien asemaa ja reilumpaa toimintaa ruokaketjussa. Se on tärkeä ja oikeansuuntainen uudistus. Samalla on kuitenkin tunnistettava, että tämäkään yksin ei ratkaise maatalouden pitkään jatkunutta kannattavuushaastetta. Tarvitsemme rinnalle vahvempaa kasvupolitiikkaa: katse tukipolitiikasta vientiin.

Epävakaa maailmantilanne luo jatkuvaa taloudellista epävarmuutta, mikä heijastuu suoraan yrityksiin. Meidän on jatkettava ennakoivan ja kannustavan toimintaympäristön rakentamista, joka rohkaisee investointeihin myös vaikeina aikoina.

Keskeinen pullonkaula on edelleen sääntely. Pitkät lupaprosessit ja monivaiheinen päätöksenteko hidastavat investointeja laaja-alaisesti elintarvikealalla. Norminpurkua on jatkettava ja lupia nopeutettava, jotta investoinnit eivät jää byrokratian jalkoihin. Samalla on uskallettava tarkastella verotusta kasvun näkökulmasta. Esimerkiksi perintöveron poistaminen olisi vakaa viesti siitä, että Suomessa kannustetaan omistajuuteen ja yritystoiminnan jatkuvuuteen.

On todettava, että Suomi ei ole kuluneina vuosikymmeninä panostanut riittävästi kasvun edellytyksiin. Nykyinen hallitus on tehnyt toimikautensa puitteissa määrätietoisia toimia kasvun vahvistamiseksi, mutta pitkäjänteinen suunnanmuutos vaatii työtä yli hallituskausien. Tämä näkyy erityisesti siinä, että jalostusaste on monin paikoin edelleen liian matala, jolloin lisäarvo syntyy muualla.

Emme kilpaile maailmalla hinnalla, vaan laadulla. Kaura on tästä hyvä esimerkki: siitä on rakennettu Suomelle kansainvälistä kysyntää ja korkean lisäarvon tuotteita. Sama mahdollisuus on myös maitotuotteissa, kasvisproteiineissa ja lihassa, kun panostamme laatuun, tuotteiden jäljitettävyyteen ja vastuullisuuteen. Kilpailuetu syntyy yhä enemmän myös kestävyydestä.

Ilmastokeskustelussa tarvitaan johdonmukaisuutta. Vaikka maatalous nähdään usein päästöjen lähteenä, Ilmatieteen laitoksen tuore tutkimus osoittaa suomalaisilla nurmipelloilla olevan merkittävää hiilinielupotentiaalia oikein hoidettuna. Tämä on tärkeä viesti päätöksenteolle: ruoantuotanto on osa ilmastoratkaisua Suomessa ja EU:ssa, ja päätösten tulee perustua tutkittuun tietoon. Tästä syystä olen kutsunut tutkimuksen tekijät eduskuntaan kuultavaksi.

Maatalous on samalla osa Suomen turvallisuus-, ilmasto-, huoltovarmuus- ja talouspolitiikkaa. Maa, joka pystyy ruokkimaan itsensä ja viemään tuotteitaan maailmalle on vahva. Kun yhdistämme kestävän tuotannon, korkeamman jalostusasteen ja vahvan viestin suomalaisen ruoantuotannon vahvuuksista, teemme ruoasta Suomen seuraavan vientiveturin.

Janne Jukkola

Kansanedustaja

Kokkola