Kirjoittaja: teija

  • |

    Piirikokous teki luottamushenkilövalintoja

    Pohjanmaan Kokoomuksen syyspiirikokous pidetiin 9.11.2024 Etelä-Pohjanmaan Opistolla Ilmajoella. Kokouksessa valittiin mm. piirijohto ja kuultiin ajankohtaiskatsaus työministeri Arto Satoselta. Piirin puheenjohtaja jatkaa Jesse Luhtala Seinäjoelta ja varapuheenjohtajana jatkaa Riitta Pääjärvi-Myllyaho Vaasasta. Uutena kasvona puheenjohtajistoon varapuheenjohtajaksi valittiin Ali Abdalla Kuortaneelta. Taloudenhoitajaksi jatkokaudelle valittiin Kai Pöntinen Lapualta. Piirihallitukseen valittiin Kyllikki Anttila Seinäjoelta, Max Björkskog Kokkolasta, Jukka Kohtala Karijoelta,…

  • | |

    Pohjanmaalta kiitos Häkkäselle!

    Pohjanmaan Kokoomuksessa olemme erittäin iloisia puolustusministeri Antti Häkkäsen merkittävästä päätöksestä pohjalaisen työn ja hyvinvoinnin sekä Suomen turvallisuuden eteen. Viime viikolla puolustusministeri Häkkänen päätöksellä Puolustusvoimat tilasi Nammo Lapua Oy:ltä 220 miljoonalla eurolla patruunoita keskeisimpiin aseisiin ja 2030-luvulla luvassa on vielä lisätilauksia. Hankinnan työllistävä vaikutus on 410 henkilötyövuotta. Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtaja Jesse Luhtala on syystäkin iloinen ministeri…

  • |

    Pohjanmaan Kokoomus: Vain toteutuneet investoinnit lisäävät kasvua

    Pohjanmaan Kokoomus kannustaa suomalaisia kunnianhimoisiin kasvutoimiin haastavinakin aikoina. Pohjalaiset kantavat suurta huolta Suomen tulevaisuudesta, koska julkisen talouden jatkuva velkaantumiskierre uhkaa pitkittyessään viedä maamme nälkäkuurille Kreikan tapaan. Menojen kriittinen tarkastelu on erittäin tärkeää, mutta ratkaisevinta Suomen tulevaisuuden menestyksen kannalta ovat kasvutoimet. Näillä toimilla on suora vaikutus kaikkien suomalaisten arkeen ja hyvinvointiin. Pohjanmaan Kokoomuksen mielestä Orpon hallituksen…

  • Pohjoismainen yhteistyö vahvistuu Naton jäsenyyden myötä ja hyödyttää pohjalaismaakuntia

    Pohjoismaita yhdistää maantieteellinen sijainti, historia ja yhteiskuntarakenteet. Samanlaiset arvot, kuten demokratia, ihmisoikeudet ja vapaus, ovat vahvasti läsnä jokaisessa maassa. Yhteenkuuluvuuden kulmakivenä on pitkä traditio tehdä ja linjata asioita yhdessä. Suomi oli pitkään myös osa Ruotsia. Tämä on jättänyt jälkensä yhteiskuntarakenteeseen, lainsäädäntöön, kulttuuriin ja elintapoihin.  Tämä näkyy erityisesti Pojanmaalla, missä ruotsinkielisten suuri osuus on vilkastuttanut yhteistyötä…

  • Poliittisten lakkojen pituutta on rajoitettava

    Suomea koettelee poliittisten lakkojen aalto. Mikä oikein on poliittinen lakko? Poliittisen lakon tarkoitus on vastustaa hallituksen tai eduskunnan päätöksiä. Sillä ei ensisijaisesti pyritä vaikuttamaan työehtosopimuksiin. Poliittiseen päätöksentekoon pitää vaikuttaa siihen liittyvien menettelytapojen kautta. Vajaa vuosi sitten Suomessa järjestettiin eduskuntavaalit, joissa kansa osoitti epäluottamuksensa istuvalle hallitukselle ja antoi tukensa oppositiossa istuneille puolueille. Nämä puolueet muodostivat keskenään…

  • Puhutaanko rauhasta

    Sota raivoaa ja saa jatkuvasti ikäviä lisäulottuvuuksia kuten, sekä ukrainalaisten, että maailman köyhimpien, nälkiinnyttämisen Venäjän toimesta. Pois ei voida sulkea myöskään nälänhätää Euroopassa. Oikeudettoman hyökkäyksen aloittaja, Venäjä on saatava pois Ukrainasta ja tukea on jatkettava niin pitkään kuin on tarpeen. Sodan kauheuksien keskellä olisi kuitenkin syytä palauttaa mieleen se tosiasia että sota ei lopu sotimalla….

  • |

    Puolustushankinnoissa ja viennissä mahdollisuuksia Pohjanmaalla

    Olen viime aikoina pohtinut ja käynyt useita keskusteluita koskien puolustushankintoja erityisesti yritysten näkökulmasta. Huomioni on kiinnittynyt siihen, että kotimaisia yrityksiä, jotka tarjoavat tuotteita ja palveluita puolustusvoimille, voisi olla huomattavasti enemmän. Tämä kotimaisuusaste tulisikin nostaa ripeästi. On huoltovarmuuden ja koko kansantalouden kannalta tärkeää, että mahdollisimman suuri osa hankinnoista tehdään kotimaassa. Tämä ei ole ainoastaan strateginen valinta,…

  • |

    Rakkaus isänmaahan on perimmiltään vastuuta muista

    Suomi itsenäistyi 6.12.1917. Aluksi itsenäisyytemme oli hyvin rajoitettu, koska maassa oli vielä suuri venäläinen sotajoukko. Alkoi vapaussota, jonka seurauksena saavutimme todellisen itsenäisyytemme. Itsenäinen Suomi ei ollut lahja, vaan tehtävä. Tämän itsenäisyyden jouduimme lunastamaan vielä kahteen kertaan. Ensin talvisodassa ja sitten vielä jatkosodassa. Näistä sodista selvisimme voittajina. Suomi ei menettänyt itsenäisyyttään. Viime lauantaina 30.11. vietettiin talvisodan…

  • |

    Raportti osoittaa opposition väitteet perusteettomiksi

    Opposition sumutus siitä, että nykyinen hallitus olisi ajamassa hyvinvointiyhteiskunnan alas sopeuttamalla valtiontaloutta, on osoitettu vääräksi. Valtiontalouden tarkastusviraston tuore raportti näyttää selvästi, miten Marinin hallitus syvensi julkisen talouden ongelmia ja miksi nykyinen hallitus joutuu tekemään isoja korjauksia. Menokehyksistä luovuttiin ja kriisin varjolla tehty pysyvä menotason nosto jäi päälle vuosiksi. Raportti käy läpi neljä vuotta ja osoittaa,…

  • |

    Rautaa rajalle

    Maailma, jossa elämme vuonna 2025, on erilainen kuin vuonna 2011, jolloin eduskunta hyväksyi Ottawan sopimukseen liittymisen. Vuonna 2022 Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja maailma muuttui peruuttamattomasti. Muutos oli alkanut oikeastaan jo vuonna 2008, kun Venäjä hyökkäsi Georgiaan. Hyökkäys Ukrainaan avasi silmämme. Ymmärsimme, että turvallisuusympäristömme on muuttunut. Ottawan sopimuksen hyväksyminen vuonna 2011 oli virhe Suomelta. Ulkopuolelta tullut…

Sisällön loppu

Sisällön loppu