Tekoäly tulee – olemmeko valmiina?

Ihmisen oma äly on vertaansa vailla. Mutta kehitys kehittyy ja uusi teknologia tekoälyineen mahdollistaa uusia asioita. Palvelut tulevat siirtymään entistä painokkaammin digitaaliseen ympäristöön, halusimme sitä tai emme.

Meidän kannattaa olla junassa mukana, asemalle ei kannata jäädä ihmettelemään. Huomista tehdään nyt. Hallitusohjelmassakin on useassa kohtaa viittaus palvelutarjonnan digitalisaation lisäämiseen. Eräs esimerkki on: ”Mahdollistetaan tekoälyn käyttö sosiaali- ja terveydenhuollossa esimerkiksi työvuorosuunnittelussa.”

Tekoälyä on vuosikymmeniä käytetty teollisuuden prosesseissa. Se on jo nyt mukana aivan arkisissa asioissa, esimerkiksi avaa kännykän kasvojentunnistuksella, mahdollistaa kännykällä otettujen kuvien muokkaamista ja suosittelee juuri minulle räätälöityjä Netflix -sarjoja. Kehittämisen kaistaa riittää esimerkiksi virtuaalisen asiakaspalvelun eli ns chatbottien osalta – ne ovat vielä varsin alkeellisia.

Kuinka varmistamme, että tekoäly kehittyy aidosti arkea helpottavaksi välineeksi ja että sen käyttö onnistuu ’tavalliselta Anttilaltakin’? Ratkaisuna on se, että me päätekäyttäjät kerromme, millaista teknologiaa tarvitsemme. Tiedämme itse, millaista palvelua kaipaamme. Tarvittavien ratkaisujen ja sovellusten tuotekehittelyn tulee lähteä tältä pohjalta – ei päinvastoin.

Monissa yhteyksissä on todettu, että tekoäly soveltuu hyvin rutiiniasioiden hoitoon ja vaikuttaa siten työn suorittamisen tehokkuuteen ja tuottavuuteen. Se on jo nyt ennennäkemättömän nopea.

Osa meistä pelkää tosissaan, että teknologia kehittyy hirviöksi, joka karkaa ihmisten käsistä. Uhkaksi on kuvattu yksityisyydensuojan heikentymistä. Kaikenkattava kasvojentunnistus kuulostaakin diktaattorin unelmalta. Osa kielteisistä näkemyksistä perustuu todennäköisesti elokuviin, joissa viljellään maailmanlopun tunnelmia ihmisen yläpuolelle asettuvasta tekoälystä

Ei ole yllätys, että nuoret arvioivat tekoälyn mahdollisuuksia yleensä myönteisemmin. Meillä ikääntyneemmillä on helposti varautuneempia näkemyksiä. Uhkakuvia lievittää onneksi se, että Suomi huomioi yksityisyydensuojaan liittyvät seikat lainsäädännössään.

Tekoälyyn yhdistetään usein ChatGTP -sovellus, jonka avulla on jo nyt luonnosteltu puheita, artikkeleita ja markkinointimateriaalia. Se voisi esimerkiksi kirjoittaa tämän mielipidekirjoituksen. Kokeilin ChatGTP -sovellusta tutun aihealueen monivalintatentin kysymysten laadintaan. Valmiista kysymyksistä neljäsosa oli onnettomia, puolet asiallisia ja neljännes erinomaisia

Tekoäly haastaa väkevästi myös oppimisen, sillä se pakottaa uudistamaan nykyisiä opetus- ja opiskelutapoja. Keinotekoinen äly ei koskaan voi korvata opettajaa, mutta huolellisesti suunniteltuna se täydentää ja tehostaa hänen työtään.

Jo nyt opiskelijat käyttävät tekoälyä tehtäviä tehdessään. Sitä ei kannata kieltää. Päinvastoin: siihen tulee kannustaa. Näin tuleva ammattilainen valmentuu yhteiskuntaan, jossa tekoälyä käytetään laajasti.

Toisaalta on perusteltua rajata tietyt opiskelun alueet tekoälyn ulkopuolelle. Tällaisia ovat mielestäni esimerkiksi tentit, päättötyöt ja gradut, joiden ydin on mitata opiskelijan luovaa tieto- ja päättelykykyä. Eli juuri sitä, mihin tekoäly ei pysty. Opiskelijoiden tulee kehittää kykyään arvioida tietolähteiden luotettavuutta ja tarvittaessa kyseenalaistaa tieto. Vain näin hän voi hyödyntää tekoälyä oikein. Uhkana ChatGP:n käytössä onkin lähdekritiikin unohtaminen – tekoäly ei aina ole oikeassa.

Tekoäly tulee muuttamaan maailmaa, mutta se ei kaikessa puserru algoritmeiksi. Se ei koskaan tule korvaamaan ihmisen tarjoamaa vuorovaikutusta ja kriittistä ajattelua. Henkilökohtainen ohjaus, keskustelu ja kokemusten jakaminen ovat myös tärkeitä – tekoälyn toimiessa tukijana ja apuvälineenä.

Ennustan, että ehtoopuolen yksinäisten päivieni piristykseksi keskustelen tekoälyn kanssa. Replicasta eli ihmisen jäljitelmästä voi kehittyä minulle ystävä, joka kuuntelee, juttelee ja lukee päivän lehden.

Lapsuudessa meitä varoiteltiin tulitikkuleikeistä ja opetettiin, että tuli on hyvä renki mutta huono isäntä. Sama viisaus pätee tekoälyynkin. Hyvään huomiseen olemme kuitenkin menossa, tähän luotan.

Kyllikki Anttila

hallituksen jäsen

Pohjanmaan Kokoomus