Hallitus osoitti kyvyttömyytensä tehdä työllisyyspäätöksiä

Budjettiriihen työllisyystoimien tulokset jäivät laihoiksi. Hallitus ei kyennyt tekemään riittäviä työllisyyspäätöksiä, vaikka keskusta asetti työllisyystoimet neuvotteluiden kynnyskysymykseksi. Sen sijaan hallituksen päätökset vievät Suomea kohti hyvinvointipalveluiden leikkauksia ja massiivisia veronkorotuksia.

Valtio ottaa velkaa tänä vuonna 17,7 mrd euroa ja ensi vuonna 10,8 mrd euroa. Tämä tekee kahden vuoden aikana yhteensä 28,5 mrd euroa lisää velkaa. Lukujen suuruutta on meidän tavallisten ihmisten vaikea hahmottaa, mutta yksinkertaistettuna kyse on velanoton Suomen ennätyksestä. Tällä summalla pyörittäisi keskikokoista kaupunkia 20 vuotta. On liian helppoa ottaa velkaa ja siirtää kiperät päätökset seuraavan hallituksen murheeksi ja tulevien sukupolvien maksettavaksi.

Hallitus on julkisen talouden kestävyyden vahvistamiseksi tehnyt päätöksiä, joilla tavoitellaan työllisyyden nostamista 31 000 – 36 000 lisätyöllisellä vuoteen 2029 mennessä. Samalla hallitus antaa työmarkkinaosapuolille toimeksiannon tehdä yhteinen tasapainoinen esitys toimiksi, joilla voidaan edistää yli 55‐vuotiaiden työllisyysastetta sekä parantaa heidän työmarkkina‐asemaansa ja työssä jaksamista.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 10 000 ‐ 12 000 työllistä on jää edelleen konkreettisesti puuttumaan. Budjettiriihessä on siis sovittu vasta n. 20 000 ihmisen työllistämiskeinoista. Kaiken lisäksi hallitus ei ole ottanut laskelmissaan huomioon tekemiään, työllisyyttä heikentäviä, päätöksiä.

Hallitus on asettanut tavoitteekseen tehdä päätöksiä 80 000 työllisestä vuosikymmenen loppuun mennessä. Siis tehdä päätöksiä vasta vuosikymmenen loppuun mennessä. Hallitusohjelman tavoite 75 prosentin työllisyysasteesta vaalikauden lopussa ei toteudu enää kauneimmissakaan saduissa.

Laskelmien mukaan 75 prosentin työllisyysastetavoite tarkoittaisi nyt 100 000 – 120 000 lisätyöllisen saamista. Suomalaiset tarvitsevat työpaikkoja nyt, eivät vasta vuosikymmenen loppupuolella. Sopinee kysyä, että eikö hallitus välitä tulevaisuuden hyvinvointipalveluiden rahoittamisesta? Työpaikat ovat suomalaisen ainoa tae turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Velkaryypyllä ei rahoiteta palveluita kestävästi.

Lopuksi on kysyttävä: mihin jäi budjettiriihestä työnteon kannustimet? Päivähoitomaksujen alentaminen oli hyvä alku, sen me kokoomuslaisetkin allekirjoitamme, mutta mihin jäi kaikki muu? Tärkeintä on nyt, että nykyistä useampi suomalainen pääsee kiinni työhön. Tämä on välttämättömyys, jos haluamme turvata lastemme ja ikäihmisten laadukkaat palvelut sekä tänään että huomenna. Suomi tarvitsee hallituksen, joka uskaltaa tehdä päätöksiä – tarvittaessa myös vaikeitakin!