Ilmastopolitiikan tavoitteita on konkretisoitava toimenpiteitä varten

Marinin hallitus kokoontui helmikuun alussa valmistelemaan ilmastopolitiikan linjauksia. Hallituksen tavoite hiilineutraaliudesta vuoteen 2035 mennessä on sekä realistinen että perusteltu, mutta sen saavuttaminen edellyttää päätöksiä merkittävistä lisätoimista. Monet asiantuntijat pitävätkin hallituksen ilmastopolitiikkaa riittämättömänä. Seuraava askel on tehdä konkreettisia toimenpiteitä tavoitteiden edistämiseksi, koska pelkät selvitykset, työryhmät ja tiekartat eivät riitä.

Ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa on kaksi asiaa yli muiden: teknologinen kehitys ja energiantuotanto. Näissä tavoitteissa Vaasan energiaklusterilla ja alueellamme on osaamisellaan ja tuotannollaan paljon tarjottavaa. Muutostarpeet ja niistä syntyvät kustannukset voidaan siten kääntää myönteisiksi edistysaskeleiksi maamme energiatuotannolle ja taloudelle.

Ilmastopolitiikan tärkeä tavoite on fossiilisista polttoaineista luopuminen, hiilineutraalius edellyttää niistä luopumista vaiheittain.  Siirtymän toteuttamisessa hallitusti ja kustannustehokkaasti auttavat selvät tavoitteet. Sen mukaan kivihiilen käyttö loppuu Suomessa viimeistään vuonna 2029, ja öljylämmityksestä olisi perusteltua luopua suunnilleen samaa tahtia. Samalla tulee huolehtia siitä, että fossiilienergia korvataan mahdollisimman kestävillä vaihtoehdoilla. Kokoomus haluaa kannustaa öljylämmitteisten kotien omistajia siirtymään puhtaampiin lämmitysmuotoihin.  Siksi Kokoomus laajentaisi kotitalousvähennyksen laiteinvestointeihin, mikä kannustaisi muutostöihin ryhtymistä. Voitaisiin luoda myös erillinen lainaohjelma, jotta kaikki pääsisivät kiinni muutokseen. Lainatakaukset ja investointiavustukset tulisivat tarpeeseen maalämpöön ja aurinkopaneeleihin investoiville taloyhtiöille ja omakotitaloille.

Toinen suuri asia on, että meidän tulee opetella sopeutumaan maapallon kantokyvyn rajoihin ja siirtyä hiilineutraaliin kiertotalouteen tavoilla, jotka vahvistavat kansantaloutta ja hyvinvointia. Tämä muutos vie kohti kiertotaloutta. Siirrymme aikakauteen, jossa yhteiskuntien hyvinvointi ei lisäänny tuottamalla liukuhihnoilta aina vain lisää ja lisää tavaroita. Kiertotaloudessa kulutus perustuu omistamisen sijasta palveluiden käyttämiseen. Materiaaleja ei lopuksi hukata, vaan niistä syntyy uusia tuotteita.

Kyse on perustavanlaatuisesta muutoksesta siinä, miten yhteiskunta toimii. Kyse ei ole vain kierrätyksestä, vaan myös raaka-aineiden tuotannosta, materiaalien prosessoinnista, tuotteiden valmistuksesta, jakelusta, kaupasta ja kuluttamisesta. Esimerkkeinä mainittakoon sähköautojen käyttöpalvelu, kaupunkipyörät, lajittelun palvelupisteet, kierrätysmuovi, kierrätysmateriaaleista valmistetut työvaatteet, vaatelainaamot jne. Suomi on toiminut kiertotalouden kansainvälisenä edelläkävijänä. Esimerkkinä tästä on esim. ainutlaatuinen pullonkierrätysjärjestelmämme, jota ei muista maista löydy. Hyvät suunnitelmat tarvitsevatkin nyt tuekseen kunnianhimoisia tavoitteita ja lisää tämän kaltaisia käytännön toimenpiteitä.

Suomi voisi Hollannin esimerkin mukaisesti asettaa määrällisiä tavoitteita uusiutumattomien luonnonvarojen käytön vähentämiselle ja kierrätettyjen ja uusiutuvien raaka-aineiden osuuden kasvattamiselle. Osana kestävän kehityksen verouudistusta on paikallaan arvioida uusiutumattomien luonnonvarojen kuten fossiilisen öljyn käytön verottamista.

Suomen tulisi toimia kansainvälisenä ilmasto- ja kiertotalousvaikuttajana, siihen olisi nyt hyvät edellytykset. EU-puheenjohtajamaana Suomi kartutti arvokkaita kansainvälisiä verkostoja ja ne tulisi tänä vuonna valjastaa edistämään vahvempia ilmastotoimia ja maiden päästötavoitteiden päivittämistä. Kansainvälisesti Suomi voi taivutella useampia maita vahvistamaan päästötavoitteitaan. Ilmastovaikuttaminen kannattaa nostaa kaikkien monen- ja kahdenvälisten suhteiden kärkeen ylintä poliittista tasoa myöten. Suomen kannattaa myös rakentaa vaikuttamisessa vahvan kiertotalousosaamisensa ja -maineensa varaan.

Tällaisia tärkeitä ja vaativia muutoksia voidaan saada aikaan, kun suuret joukot kansalaisista lähtevät mukaan. Yleensä tietämys lisää ymmärtämystä ja osallistumista. Tässäkin pätee, että on aina parempi toimia ajoissa kuin olla jälkiviisas. Siihen poliittisten puolueiden ja päätöksentekijöiden pitää myötävaikuttaa.

Lisätietoja:

Kategoriat: Blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *