Suomen hyvä huominen on lapsissa

Vanheneva väestö on osa länsimaisia hyvinvointivaltioita, Suomi mukaan lukien. Suomen väestörakenne herätti huolta jo 20 vuotta sitten, jolloin ryhdyttiin väestöpoliittisiin toimenpiteisiin. Siitä tuli keskeinen poliittinen aihe, ja tuolloin ryhdyttiin mm. suunnittelemaan rakennemuutoksia kuten esim. kuntien sekä sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköiden suurentamista. Nämä suurimmat haasteet ovat edelleen suunnittelun asteella ja ratkaisematta.  Tiettyjä parannuksia saatiin kuitenkin aikaan, erityisesti ilmapiirissä, ja syntyvyys kasvoi joitakin vuosia. Mutta nyt viimeiset kuusi vuotta syntyvyys on laskenut putkeen ja tilanne alkaa olla todella huolestuttava tulevaisuutta ajatellen. Syntyvyys on alhaisimmillaan sitten 1868 nälkävuosien ja laskee siitä edelleenkin.

Tähän kehityssuuntaan vaikuttaa kasvava iäkkäiden osuus. Lisäksi Väestöliiton perhebarometrin mukaan niiden suomalaisten määrä, jotka eivät halua lasta lainkaan tai korkeintaan yhden lapsen, on viime vuosina noussut. Erityisesti tämä koskee miehiä, vähätuloisia ja kaupungeissa asuvia. Työttömät ja syrjäytyneet miehet, jotka kamppailevat ongelmiensa kanssa, tulevat harvemmin isiksi. Tässä tilanteessa yhteiskunnan intresseissä on, että poikia tuetaan ja rohkaistaan pärjäämään muiden joukossa.

Taloudellinen epävarmuus lykkää parisuhteiden muodostamista, avioliittoon menoa ja ensimmäisen lapsen hankintaa, puhumattakaan useiden lasten hankkimisesta. Paras keino lisätä syntyvyyttä onkin tehdä yhteiskunnasta sellainen, että siihen halutaan tehdä lapsia! Tähän nykyinen pohjoismainen hyvinvointivaltio Suomi ei kuitenkaan juuri nyt näytä pääsevän ilman erityisiä toimenpiteitä.

Huomiota herättää, että Ruotsissa trendi on päinvastainen. Yksi selittävä tekijä on Ruotsin vakaampi ja parempi talouskehitys. Naapurissa on paremmat mahdollisuudet yhdistää työ- ja perhe-elämä ja siellä esim.  ansiosidonnainen vanhempainvapaa on selvästi parempi kuin meillä.

Väestöliiton Anna Rotkirch nimeää kaksi ryhmää, joihin poliitikkojen kannattaisi yrittää vaikuttaa, jos he haluaisivat lisätä intoa lasten tekoon: ensimmäinen ryhmä on nuoret aikuiset, jotka lykkäävät ensimmäisen lapsen hankintaa. Toiset ovat sitten ne, jotka pohtivat kolmatta tai neljättä lasta. Ryhmät kaipaavat erilaisia kannustimia, mutta yhteistä niille on panostus yleiseen perhe- ja lapsiystävällisyyteen. Pitkällä tähtäimellä tehokkainta on laaja perhepoliittinen paketti, joka tarjoaisi rahan sijaan enemmän joustoja, enemmän mahdollisuuksia yhdistää erilaisia elämäntilanteita hyvään ja tuettuun vanhemmuuteen. Tässäkin Ruotsi eroaa selvästi Suomesta, siellä on selvästi enemmän joustoja, ja perhevapaat on jaettu tasaisemmin naisten ja miesten kesken.

Nämä kehitystrendit näkyvä siten, että viime vuonna maamme väkiluku kasvoi vain runsaalla 3 000 hengellä, tosin maahan muuton avulla, koska kuolleita suomalaisia oli enemmän kuin syntyneitä. Nämä haasteet koskevat tietenkin myös meidän aluettamme. Etelä-Pohjanmaalla väkiluku vähentyi 0,6 %, Keski-Pohjanmaalla 0,5% ja Pohjanmaallakin 0,1%.  Myönteistä on, että keskuspaikkakunnilla – Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola – syntyvyys on suurempaa kuin kuolleisuus.

Kun syntyvyys vähenee, maan väestöpohja pienenee, työvoiman saaminen vaikeutuu, ja työelämän ulkopuolella olevien määrä kasvaa (mm. eläkeläiset). Tämä heijastuu tuntuvasti hoivasektorin tarpeisiin ja kustannuksiin, jolloin työllisyysaste tulee yhä tärkeämmäksi maamme hyvinvoinnin ylläpitämiseksi.

Tällä on suuria käytännön vaikutuksia yhteiskunnan rakenteeseen ja toimivuuteen. Elämä maaseudulla ja haja-asutusalueilla vaikeutuu, kun väestöpohja monissa kunnissa pienenee. Tällä hetkellä 36:ssa kunnassa syntyy vähemmän kuin 10 lasta vuodessa. Tämä taas mm. tarkoittaa, että peruskouluja lakkautetaan hurjia määriä. Vuonna 2005 niitä oli vielä 3563 ja 2017 niitä oli enää 2373. Tästäkin luvusta tullaan vielä kovaa kyytiä alaspäin. Kouluista tulee suurempia ja lapsia kuljetetaan pitkiäkin matkoja lähimpään kouluun. Asukasmäärä, työllistetyt ja veronmaksajien lukumäärä on ratkaisevan tärkeä perusta jokaiselle kunnalle. Siksi perheet ja niihin syntyvät lapset ovat kunnille niin arvokkaita.

On korkea aika, että politiikassa kiinnitetään vakavaa huomiota näihin haasteisiin, sekä paikallisesti, alueellisesti että valtakunnallisesti. On näytettävä kuinka tärkeitä lapset ovat paitsi omana itsenään, myös maan tulevaisuudelle. On ilmeistä, että panostukset lapsiin ja lapsiperheisiin on yhteinen intressi kaikille sukupolville, eikä se ole keneltäkään pois.

On tärkeää, että tämän päivän nuoret aikuiset ovat tietoisia väestökehityksestä ja sen vaikutuksista heidänkin tulevaisuuteen. Vähenevä väestöpohja ei voi olla huonontamatta yhteiskunnan toimivuutta.

Lisätietoja:

Kategoriat: Blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *