Abdalla, Hakala, Orjala – Kokemuksia hyvinvointialueen toiminnasta

Tässä artikkelissa asukkaat jokaiselta hyvinvointialueeltamme pääsevät kertomaan mielipiteensä oman hyvinvointialueensa toiminnasta. Samalla he kertovat missä on vielä parannettavaa. Ääneen pääsevät Ali Abdalla Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueelta, Aino-Maria Hakala Pohjanmaan hyvinvointialueelta sekä Jari Orjala Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueelta.

Mikä hyvinvointialueilla toimii – missä on vielä parannettavaa?

Ali Abdalla, Kuortane/Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue

Hyvinvointialueet ovat suhteellisen nuoria julkisoikeudellisia yhteisöjä. On ihan ymmärrettävää, että kaikkea ei ole saatu vielä toimimaan ihan sillä tavalla kuin on toivottu. 

Olen 38-vuotias työssä käyvä perheenisä. Harrastan säännöllisesti liikuntaa ja kuntoni on mielestäni ihan hyvä. Tarkastelen näistä lähtökohdista hyvinvointialueen palveluita. Käytän kaikista eniten työterveydenhuoltoa, sillä siellä pääsen tarvittaessa nopeasti lääkärin vastaanotolle ja palvelu on useimmiten laadukasta. Olen valmis ajamaan palvelun perässä kauemmaksi, sillä tarvitsen sitä työssäkäyvänä nopeasti.   

Kuortaneella on päässyt sairaanhoitajan vastaanotolle nopeasti, mutta lääkärille pääseminen kestää kauemmin. Tämä on varmasti haaste ikäihmisille. Neuvolapalvelu lapselleni on toiminut hyvin. Erityiset kiitokset Kuortaneen hammashoitolalle, johon niin lapseni kuin me vanhemmat olemme aina päässeet melko nopeasti.    

Parannettavaakin löytyy. Kuten aikaisemmin mainitsin: työssäkäyvänä saan nopeastikin aikoja työterveyslääkärille toiselle paikkakunnalle. Ikäihmisten tilanne huolestuttaa. Heille pidemmät siirtymiset ovat haastavampia. Kuortaneella on viime aikoina herättänyt huolta esimerkiksi se, että terveysasemamme kanslia sulkeutuu kokonaan. Me nuoremmat kuntalaiset olemme tottuneempia digipalveluihin, mutta ymmärrän, että tämä on haaste vanhemmille kuntalaisille. 

Me pienten kuntien asukkaat toivomme, että myös täällä säilyisi palveluita. Ymmärrän, että ihan kaikkea ei pystytä Kuortaneella tarjoamaan, mutta perustason palvelut olisi hyvä olla saatavilla, sillä se tukee arjen sujumista ja ennaltaehkäisee terveysongelmia. Eikö tasa-arvoiset palvelut kaikille suomalaisille ollut koko uudistuksen tavoite? Olen huolestunut lapsista ja nuorista. Alueellamme on haasteita kouluterveydenhuollon palveluiden tarjoamisessa, mikä näkyy siinä, että koululääkärin terveystarkastusten järjestämisessä on suuria viiveitä. Lapset ei ole oikea säästökohde, säästöt on löydyttävä muualta. 

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhteiskuntamme kulmakiviä. Kulmakivet pitävät yhteiskuntaamme pystyssä. Siksi onkin meidän jokaisen kannalta tärkeää, että nämä palvelut toimivat. Tehdään yhdessä töitä sen eteen, sillä jokainen meistä tarvitsee sosiaali- ja terveyspalveluita.

Aino-Maria Hakala, Maalahti/Pohjanmaan hyvinvointialue

Me elämme Maalahdessa aivan tavallista työssäkäyvän perheen arkea. Käytössämme ovat työterveyspalvelut ja myös lasten sairaskuluvakuutukset, mutta siitä huolimatta olemme vauhdikkaan jälkikasvumme kanssa päätyneet hyvinvointialueen päivystykseen vähän useammin kuin olisimme toivoneet. Päivystyksessä ja erikoissairaanhoidossa on tullut tunne, ettei lasten hoidossa ole säästelty.  

Hädässä tärkeintä on se, että huoli otetaan vakavasti ja että apua saa nopeasti. Siksi seuraankin huolestuneena juuri tähän hätäapuun kuten ambulansseihin kohdistuvia leikkauksia. Mielestäni hätäapu on juuri hyvinvointialueen ydintehtävä. Sen sijaan paljon puhuttua perusterveydenhoitoa haemme itse yksityiseltä puolelta, jossa palvelun taso ja nopeus on ylivoimaista. Ihmisten puheissa usein toistuu lause “terveys on rahaakin tärkeämpi” mutta harvoin iloitaan yksityisellä jonottamatta otetusta magneettikuvasta, jonka sai omalla rahalla ostamalla. 

Mielestäni hyvinvointialueella pitäisi uskaltaa edistää digitalisaatiota paljon nykyistä nopeammin. Moni palvelu toimii edelleen tavalla, joka tuntuu vanhanaikaiselta vuonna 2026, kuten ajanvaraukset neuvolaan tai hammaslääkäriin. Työssäkäyvälle perheelle arjen palapelissä on kuormittavaa, että joutuu asioida puhelimitse ja suunnitella työpäivät annettujen aikojen mukaan. Esimerkiksi laboratorioajanvaraus on nykyään erinomainen. 

Saimme itse olla mukana myös erään digitaalisen palvelun kokeiluryhmässä. Kokemus oli kiinnostava, mutta samalla heräsi ajatus siitä, kenelle palveluita oikeastaan rakennetaan. Jos käytössä ovat jo työterveyden ja yksityisen puolen sujuvat järjestelmät, ei julkisen puolen tarvitse yrittää olla kopio “Ampiaisesta”. Meillä ei ollut palvelulle mitään käyttöä, sillä siinä tuntui olevan vain sama hoitaja-lääkäri hierarkia rakennettuna digitaaliseen muotoon.  

Hammashoidosta meillä on erityisesti akuuteissa tilanteissa hyviä kokemuksia, mutta on vaikea ymmärtää mallia, jossa ensimmäisessä tapaamisessa todetaan yhdessä asiakkaan kanssa, että hammaskiveä kyllä on, ja sen jälkeen odotetaan puolitoista vuotta seuraavaa aikaa, jolloin asia vasta hoidetaan. 

Ajattelen myös, että ihmisillä pitäisi olla myös omaa vastuuta terveydestään ja halua käyttää omilla rahoillaan yksityisiä palveluita. Julkisen terveydenhuollon tärkein tehtävä on huolehtia siitä, että heikoimmista pidetään huoli ja hätätilanteessa saa apua nopeasti. Siinä Pohjanmaan hyvinvointialue on tähän asti onnistunut ainakin meidän perheemme kohdalla. 

Jari Orjala, Kannus/Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue pääsi vuonna 2025 vajaan 10 milj. € ylijäämäiseen tulokseen, mihin voinee olla tyytyväinen. Ylijäämäisen tuloksen takana on monia muutoksia. Muutoksia, jotka ovat olleet monelta osin kovasti alueen ihmisiä mietityttäviä, puhuttavia ja varmasti myös kipeitäkin. Toimipisteiden sulkemisen ja toiminnan muutosten lisäksi yksi asiaan vaikuttanut tekijä on varmasti digitaalisten palveluiden kehittyminen. Aina ei tarvitse ajaa työntekijän kauaksi, etänäkin tänä päivänä monia asia onnistuu. Lisäksi vuodeosaston toiminta on esimerkiksi Kannuksessa muuttunut toisentyyppiseksi. Aina puhelimeen ei myöskään vastaa se tuttu hoitaja, ja jonkun palvelun takia joutuu kulkemaan vähän pidemmän matkan. Kyllä niitä neliöitäkin Soitessa lasketaan, mutta palvelua saa kuitenkin, mikä omasta mielestäni on todella tärkeää.  

Väkimäärän muutos haastaa meitä, kuten monta muutakin aluetta väestön keskittyessä suuremmille paikkakunnille. On monesta näkökulmasta sääli, että joudumme keskittämään toimintoja entistä isompiin yksiköihin. Väistämättä matkustaminen lisääntyy. Toisaalta voi kuitenkin ajatella niin, että ovatko ne seinät, neliöt ja kuutiot tai hajallaan olevat toiminnot kuitenkaan toiminnan tarkoitus, ja palvelevatko ne lopulta parhaiten asiakasta. Digitaaliset palvelut ovat kehittyneet huimasti, mutta parantavatko ne palveluiden saatavuutta ja laatua, jää nähtäväksi. Tarkempaa seurantaa varmasti tarvitsemme siitä, miten digitaaliset palvelut kehittyvät, miten asiakkaat ne kokevat ja saadaanko niillä niitä tavoitteita, joihin niillä pyritään. 

Pelastustoimi on kaupunkimme keskustassa hyvin saatavilla, joskin lähtövalmius ei liene aivan sitä mitä se on ollut aikaisemmin, ja matkat sivummalle heikkenevän tiestön kautta asettaa omat haasteensa. Vapaaehtoinen työ pelastusalalla on sellainen voimavara, josta hyvinvointialueiden tulee pitää erityistä huolta jatkossakin. 

Maailma muuttuu hurjaa vauhtia, mutta me tarvitsemme edelleen ihmistä, ammattilaista, joka kohtaa naapurin Veikon, joka hakee apua kipeään lonkkaan ja joka ottaa verikokeet naapurikylän Marja-Leenasta, kun heikentynyt kunto vaatii lisää tutkimuksia. Kohtaamme toinen toisiamme ja myös terveydenhoidon ammattilainen asiakasta entistä enemmän etänä. Maailman muuttuessa toisen ihmisen kohtaaminen on kuitenkin ensiarvoisen tärkeä hetki, olipa se sitten terveydenhoidon yksikössä tai netin välityksellä. Siihen kannattaa hyvin valmistautua sujuvan asiakaspalvelun varmistamiseksi, sen kuuluisan ensivaikutelman, kun voi tehdä vain kerran.