Hyvinvointialueiden on parannettava yhteistyötaitojaan
Hyvinvointialueiden palvelut ja eurot ovat suurennuslasin alla. Joudumme todella miettiä, miten palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Kaikkea Soitekaan, tai mikään muukaan alue, ei osaa tehdä itse parhaiten ja silloin yhteistyö yritysten ja yhdistysten kanssa on avainasemassa. Soitessa syyskuussa aloittaa toimintansa yrittäjäraati, jonka syntyä olen edistänyt ja vaatinut jo vuosia. Raadista ei saa tulla paikka juoda päiväkahveja ja pyörittää papereita, vaan yrittäjäasenteella lähdetään yhdessä rakentamaan parhaita mahdollisia palveluita piskuiselle hyvinvointialueellemme.
Työtä on alueilla todella edessä. On surkeaa törmätä kerta toisensa perään siihen, että omaa palvelutuotantoa ja ostopalvelua ei vertailla kestävästi. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue hinnoitteli puheterapian palvelusetelin arvoksi vastikään 95 euroa, kun oman tuotannon käynti maksaa 262 euroa. Ero on kolminkertainen, eikä sitä voi selittää kuin halulla suojata omaa tuotantoa kilpailulta. Kun seteli hinnoitellaan alikäyttöön, niin ettei yrittäjä voi kannattavasti palvelua tuottaa, veronmaksajien rahaa käytetään tehottomasti ja asiakas jää vaille hoitoa. Sama ilmiö toistuu fysio- ja toimintaterapiassa.
Kuntoutusyritykset eivät ole terveysjättejä tai kasvottomia y-tunnuksia. Suuri osa yrityksistä on 1–3 henkilön firmoja ympäri Suomen, myös haja-asutusalueilla. Näiden yritysten laadukasta palvelutuotantoa myös hyvinvointialueiden soisi hyödyntävän paljon tehokkaammin.
Mielenkiinnolla seuraan Kelan 65 vuotta täyttäneiden valinnanvapauskokeilun edistymistä Keski-Pohjanmaalla. Kokeilun turvin yksityisen yleislääkärin vastaanottomaksu on terveyskeskuskäynnin tasoa. Kokeilu laajenee myös fysioterapiaan 2027 vuoden alusta. Soiten alueella kokeiluun on lähtenyt heikosti mukaan lääkäreitä, mutta fysioterapeuttien uskon lähtevän mukaan koko maakunnan alueelta. Aktiivinen ohjaus kokeiluun piiriin, lyhentäisi jonoja Soitessa ja vapauttaisi kapasiteettia kiireellisimpään hoitoon. Tässäkin asiassa yhteistyö on kultaa!
Hyvinvointialueiden pitäisi nähdä yksityinen sektori voimavarana, ei uhkana: reilu palvelusetelien hinnoittelu ja aktiivinen ohjaus mm. Kelan valinnanvapauskokeiluun. Näin veronmaksajien raha riittää pidemmälle ja ihmiset saavat avun ajoissa.
Anna Nurmi-Lehto
Aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue