Kokoomuslaisilla mietinnän paikka
Kokoomuksen puoluesihteerin Maggie Keskisen toteamus naisten vähentymisestä kokoomuksen kannattajakunnassa oli hämmentävä (HS 10.05). Samalla se kertoo kokoomuksen kannatuksen laskun merkittävän syyn. Tilanteen muutos vaatii uutta asentoa politiikantekoon.
Naisten osuus kannattajista oli supistunut vuosina 2019-25 jopa 12 prosenttiyksikköä ja oli viime vuonna vain 34 prosenttia (Keskisuomalainen 12.02).
Puolueen kannatus on laskenut hallitustaipaleen aikana 15 prosenttia (vaalitulos verrattuna Ylen ja HS:n viimeisten galluppien keskiarvoon). Vihervasemmiston kannatus on noussut 10,2 prosenttiyksikköä mikä tekee yli 300 000 äänestäjää. Voimasuhteiden muutos johtuu etupäässä naisten siirtymisestä vihervasemmiston kannattajiksi.
Kokoomuksen kannalta muutos on huolestuttava tulevia vaaleja ajatellen. Tilanteen korjaaminen vaatii oikeat johtopäätökset ja politikkateot.
Kehityksen takana on se, että naisista on tullut yhä arvoliberaalimpia. Naisille on luonteista myönteinen suhtautuminen vähemmistöihin ja sosiaalisempi ajattelu kun puhutaan vähävaraisista ja heikommassa asemassa olevista.
Nykymaailmassa vahvana vellova sotainen ilmapiiri ja kovat talouskysymykset eivät innosta naisia. Vasemmiston esittämä kaiken hyvän puolustaminen vetoaa heihin.
Kokoomuksen ja hallituksen politiikka ja tavoitteet, ovat ne vaikka kuinka oikeita tahansa, eivät siis ole purreet. Toiminta on näyttäytynyt liian kylmäkiskoisena ja epäreiluna. Kuinka paljon on kyse mielikuvasta vai oikeasti tehdyistä päätöksistä lienee mielipidekysymys. Poliitikkojen ja ihmisten on helpompi puhua asumistuesta ja lapsilisistä kuin tuottavuuden tai yritysten kasvuedellytysten parantamisesta.
Mielestäni olisi tärkeää ymmärtää, että pienituloisten asema riippuu sosiaaliturvan mitoituksesta. Köyhyyden ja puutteen poistaminen on inhimillisesti tärkeää, mutta se ei ole Suomen kohtalon kysymys. Tosiasia on, että ilman vahvaa taloutta eivät pienituloisetkaan voi hyvin.
Sosialidemokraateilla on noin 200 000 äänestäjän etumatka kokoomukseen. Jos suurta kasvua kokoomuksen kannatuksessa ei tapahdu, Antti Lindtman valitsee seuraavan hallituksen puolueet.
Kokoomus tarvitsee vaalikampanjan, joka on nykyistä ”sosiaalisempi” ja arvoliberaalimpi. Helppoa sanoa, vaikeaa toteuttaa. Tässä ei politiikkalinjauksiin voi mennä, mutta muistetaan, että tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku.
Kokoomuksessa uuden asennon ottaminen politiikassa vaikeuttaa se , että puolueen kannattajista vain 35 prosenttia haluaa puolueelta liberaalimpaa linjaa ja jopa 49 prosenttia vastustaa (HS 27.04).
Muutos vaati meiltä kokoomuslaisilta pohdiskelua ja uudelleen ajattelemista, mutta ilman sitä joudumme joko ulos tulevasta hallituksesta tai apupuolueen asemaan. Orastava talouden kasvu ei mielestäni ehdi nostaa kokoomusta vaalivoittajaksi.
Jari Jurkka
rivijäsen
Vaasa
