Uusien aluepäättäjien ajatuksia; Friis, Karppinen-Pirkola ja Yli-Hannuksela

Friis: Tulevaisuuden ratkaisuja liikkuvista palveluista ja digitaalisista ratkaisuista

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella ensimmäistä kautta aluevaltuutettuna toimiva kokkolalainen Patrik Friis näkee alueen pienen koon sekä haasteena että mahdollisuutena. Hyvinvointialueista Keski-Pohjanmaa on väestöpohjaltaan pienin ja se tekee Friisin mukaan säästöjen löytämisestä huomattavasti vaikeampaa, kuin isoilla alueilla.  

• Mutta toisaalta reagointi ja muutoksien läpivienti on nopeampaa, kuin isommilla alueilla. Pienenä alueena meillä pitäisi olla mahdollisuus kokeilukulttuuriin, Friis sanoo. 

Säästöjä on kuitenkin löydetty ja kuluvalla kaudella palvelutarjontaa on tehostettu voimakkaasti. 

• On pyritty löytämään järkevämpiä tapoja toteuttaa palveluja ja valitettavasti autioituvilla reuna-alueilla se näkyy ensimmäisenä. 

Kun ihmiset keskittyvät tietyille alueille, näkee Friis tulevaisuudessa kestävänä mallina liikkuvat palvelut ja monipuoliset ratkaisut, seiniin investointi ei enää kannata. 

Friis odottaa, että kuluvan kauden aikana hyvinvointialueen talouden suunta saadaan kääntymään. Ennusteiden mukaan se onkin mahdollista, sillä tammikuussa Ylen julkaisemissa ennusteissa Keski-Pohjanmaan tulos on ylijääminen sekä vuoden 2025 että 2026 osalta, mutta vanhoja alijäämiä on edelleen katettavaksi. 

• Se motivoi jatkamaan työtä, päätökset näkyvät tuloksissa. 

Säästämisestä kehittämiseen

Viime aikoina paljon aikaa ja huomiota hyvinvointialueen toiminnasta on mennyt tehostamiseen. Friis odottaakin mahdollisuutta päästä kehittämiseen, vaikka tulevaisuudessakaan taloutta ei saa unohtaa.  

• Olisi kiva päästä kuulemaan ja tekemään päätöksiä uusista palvelumuodoista, kuten omalääkärimallista, liikkuvista palveluista ja digitaalisista ratkaisuista. Pelkästään säästämällä laiva ei käänny pitkässä juoksussa. 

Vaikka keskustelu sote-palveluiden ympärillä painottuu terveydenhuoltoon, ei sosiaalipalveluja saa unohtaa, muistuttaa Friis. 

• Kehittämistä tarvitaan myös sosiaalipalveluihin, etenkin lasten ja nuorten osalta. Nuoret eri puolilla maata voivat huonosti. 

Friis toimii myös Kokkolan kaupunginvaltuutettuna ja tarkastuslautakunnan puheenjohtajana. Päivätyö on HillaGroupilla liiketoimintajohtajana. Vapaa-ajan täyttää pitkälti perheen kolmen aktiivisen lapsen harrastusten seuraaminen ja niihin kuskaaminen. Lajeina on jääkiekkoa, jalkapalloa ja tanssia. 

Omaa harrastustaan politiikkaa Friis kuvaa mielenkiintoiseksi lajiksi, jota voi tehdä omalla tyylillään. On positiivista, kun tiettyä muottia ei ole. 

• Olemalla kiinnostunut ja paneutumalla on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, Friis päättää. 

Karppinen-Pirkola: Ennaltaehkäisyyn panostamalla kustannussäästöjä

Ensimmäistä kauttaan Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustossa vaikuttava Satu Karppinen-Pirkola näkee hyvinvointialueen suurimpana haasteena rahoitusmallin, joka ei suosi niin sanotusti terveempiä alueita. Nykyinen rahoitusmalli sisältää valuvikoja, jotka hankaloittavat esimerkiksi rahoituksen ennustettavuutta. Rahoitusmalli tulisi korjata pikaisesti oikeudenmukaiseksi, sillä rahoitusmalli määrittää, paljonko henkilöstöä voidaan pitää ja kuinka palveluja järjestää. 

– Esimerkiksi yt-neuvottelut ja niiden uhka vaikuttavat merkittävästi henkilöstön työssä viihtyvyyteen ja jaksamiseen, ja juuri työkykyisyyteen ja työssä viihtymiseen pitäisi panostaa. Vain terveet ja työkykyiset sote-alan ammattilaiset voivat taata laadukkaan hoidon, toteaa Karppinen-Pirkola. 

Karppinen-Pirkola on tehnyt ennaltaehkäisevää terveydenhuoltotyötä 15 vuoden ajan. Hän työskentelee työterveyshoitajana ja CBT-I unettomuusterapeuttina. Työn keskiössä on tukea työikäisen väestön työkykyä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti ja moniammatillisesti ennaltaehkäisevällä otteella. 

– Kaiken pohjana on, että pystytään riittävän varhain puuttumaan kyteviin terveyshuoliin ennaltaehkäisevästi, se on pitkässä juoksussa kustannustehokkaampaakin kuin maksaa sairaudenhoidosta. 

Karppinen-Pirkola muistuttaa, että 1 sairauslomapäivä maksaa työnantajalle noin 300 euroa ja esimerkiksi liikkumattomuudesta koostuvat kustannukset liitännäisoireineen ja -sairauksineen ovat Suomessa vuosittain yli 3 miljardia euroa. 

Uni, ravinto ja liikunta

Aluevaltuutetun tehtävä on monipuolista, antoisaa ja haastavaa. Mieluinen pesti Karppinen-Pirkolalle kuluvalla kaudella on ollut hyte-jaoston (hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä yhdyspintojen jaosto) puheenjohtajuus. Jaoston yhtenä tehtävänä on vastata osaltaan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä hyvinvointialueella. Tärkeää on tehdä yhteistyötä kuntien, järjestöjen ja muiden tahojen kanssa. Terveyttä ja hyvinvointia edistetään kokonaisvaltaisesti monen eri sektorin kanssa. 

– Roolitus on tärkeää, että kukin taho tiedostaa, mistä osa-alueesta vastaa. Olen kiertänyt eri kunnissa yhteistyön merkeissä ja tapaamisten myötä olen päässyt kiinni, mikä toimii, missä on kehitettävää ja miten löydetään laajasti palvelevia ratkaisuja. Se on ollut rikasta toimintaa. 

Vapaa-aika kuluu perheen kanssa monipuolisesti liikkuen ja kesäisin mökkeillen. Vaikka arki on vauhdikasta töiden, politiikan ja harrastusten myötä, panostaa Karppinen-Pirkola omiin palautuskeinoihin ja hyvän uneen. Hän huolehtii, että päivistä löytyy aina hetkiä hiljaisuudelle ja omille ajatuksille. 

– Vanhana kilpaurheilijana jalkapallon parissa liikunnallisuus on säilynyt tärkeänä elementtinä elämässä tukemaan palautumista, hyvinvointia ja terveyttä. Uni, liikunta ja ravinto ovat terveyden kolme peruspilaria. Niiden tasapainoa pyrin vaalimaan. 

Karppinen-Pirkola näkee aluevaltuuston rikkautena, että väkeä ja näkökulmaa on eri puolilta hyvinvointialuetta. 

– Toivon, että päätöksiä tehdään ihmiset ja asiat edellä yli puoluerajojen, sillä käsiteltävät asiat ovat tärkeitä, ne koskettavat meitä jokaista, hän päättää.

Yli-Hannuksela: Päätöksenteko inhimillisyyttä unohtamatta

Kasvava huoli sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta sai ylittämään kynnyksen asettua ehdolle aluevaaleissa Gita Yli-Hannukselan kohdalla.  

• Alkoi tuntua siltä, että eiköhän näihin asioihin minunkin osaamistani tarvita etenkin sote-asioissa ja ihmisten hyvinvointiasioissa laajemminkin, Yli-Hannuksela kertoo. 

Työuransa pitkälti koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon parissa tehnyt ilmajokelainen Yli-Hannuksela toimii ensimmäistä kautta Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustossa. Kuluvalta kaudelta hän on odottanut aitoa keskustelua ja sen avulla pyrkimystä syvempään ymmärrykseen ja tietopohjaiseen päätöksentekoon, joka ottaa huomioon tilastojen ja tutkitun tiedon lisäksi myös inhimillisyyden. 

• Tietysti itsellä on harjoittelua poliittisen kentän haltuunotossa. Olen ollut läsnä aktiivisesti kaikessa ja koko ajan oma osaaminen tiedonviejänä on kehittynyt. 

Hyvinvointialueisiin liittyvä keskustelu pyörii pitkälti talouden ja säästämisen ympärillä. Se on Yli-Hannukselan mukaan tässä taloudellisessa tilanteessa ymmärrettävää, mutta samalla surullista, kun pitäisi puhua ihmisten hyvinvoinnista, palveluiden turvaamisesta ja kehittämisestä. 

Yli-Hannukselan mukaan Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen suurimpana haasteena on ratkaista, miten kyetään turvaamaan riittävät, elintärkeät palvelut sinne missä arki ja elämä tapahtuu. 

• Nopeat ja lyhytnäköiset päätökset voivat johtaa inhimilliseen katastrofiin ja tulevat jälkikäteen näyttäytymään järjettöminä. 

Esimerkkinä Yli-Hannuksela mainitsee vuodeosastojen lakkautumisen tilanteessa, jossa ne toimivat täydellä kapasiteetilla.

Panostusta matalan kynnyksen peruspalveluihin

Yli-Hannuksela kantaa huolta myös siitä, miten hoitohenkilökunnasta kyettäisiin huolehtimaan niin, että he jaksavat tuottaa laadukasta hoitoa tilanteessa, jossa työoloja on kiristetty. 

• Samaan aikaan koulutukseen hakeutuminen pitäisi saada pysymään vetovoimaisena. Jos on hoitajat eivät voi hyvin, on iso haaste, miten ala saadaan pidettyä vetovoimaisena. 

Panostaa tulisi toimiviin, matalan kynnyksen peruspalveluihin. Silloin ongelmat eivät pääse kärjistymään, pitkittymään ja johtamaan kalliiden erikoissairaanhoidon palveluiden piiriin. Yli-Hannuksela toivoo, että ennaltaehkäisevien palveluiden merkitys ymmärrettäisiin muuallakin kuin juhlapuheissa. 

• Kyseessä on merkittävä taloudellinen säästö, joka realisoituu pitkällä aikavälillä. Avuksi tarvitaan kolmannen sektorin tehokkaampi hyödyntäminen. 

Siviilissä Yli-Hannuksela elää urheilullisen perheen arkea. Itse hän on kuntoliikkuja, muutoin ajan täyttää perheenjäsenten urheiluharrastusten seuraaminen. Perheeseen kuuluu puoliso, viisi lasta ja kuusi lastenlasta. Päänäyttämöllä on paini, muina lajeina voimistelu, painonnosto ja jääkiekko. 

Kun perheenjäsenet ja muut läheiset kilpailevat, jännittää Yli-Hannuksela katsomossa. 

• Olen ihan kauhea jännittäjä, elän täysillä mukana, hän naurahtaa.