Mitä ihmettä?!

Olen viettänyt kesää autuaan tietämättömänä neuvolaverkkoon kohdistuvista muutoksista. Yllättäen sain tiedoksi, että neuvolatoimintoihin olisi tulossa sellainen oleellinen muutos, että kaikki lastenneuvolapalvelut, mukaan lukien terveydenhoitajan ja lääkärin tarkastukset, ovat saatavilla jatkossa vain kaikissa sosiaali- ja terveyskeskuksissa/perhekeskuksissa ja sosiaali- ja terveysasemilla. En ollut uskoa tätä, sillä palveluverkkoa päätettäessä valtuustossa keskusteltiin ja äänestettiin mm. siitä, että Isojoen neuvolapalvelut säilyisivät paikkakunnalla tarpeenmukaisena palveluna 1–2 kokonaisena palvelupäivänä kuukaudessa. Hyvinvointialueen tiedotteessa taas kerrottiin, että sosiaali- ja terveyspisteisiin, ml. Isojoki ja Karijoki, on jatkossa mahdollisuus varata aika vain 2-, 3- ja 5-vuotiaiden terveydenhoitajan tarkastukseen. Eli käytännössä vauvan kahden ensimmäisen ikävuoden ajan tulee lähteä muualle saadakseen neuvolapalveluita. Valtuustossa todettiin yksimielisesti, että jopa yli 100 km:n edestakainen matka neuvolaan on liian pitkä. Erityisesti talviolosuhteissa, tien kunto huomioiden. Terveydenhoitajan käynti tarvittavin väliajoin on varsin toimintatehokas ja edullinen toimintatapa. Etenkin, kun mukana kulkee palveluvalikoima kaikenikäisille.

Omin silmin luin, että muutos astuu voimaan 3.8. Noin vain, viis valtuustossa sovitusta. Hallintosäännöstä löytynee mahdollisuus toimia toisin, kun valtuustossa päätetty. Hallintosääntöä en tähän ärtymykseen kyennyt riittävästi nyt tavata. Toimintatapa ei kuitenkaan ole päätöksen hengen mukainen.

Tiheä neuvolaverkko on aikanaan syntynyt tarpeeseen, ja nyt syntyvyyden laskiessa on luonnollista, että palvelut vähenevät, mutta joku roti tässäkin olisi syytä olla. Ei ole sattumaa, että Suomessa on maailman terveimmät vauvat, rokotuskattavuus on hyvä ja vakavat taudit on saatu pidettyä loitolla. Näin tulee olla tulevaisuudessakin. Tulee huomioida, että neuvolapalvelut ovat vapaaehtoisia ja perheille tiheät neuvolakäynnit liian pitkien matkojen päähän voivat koitua taloudelliseksi taakaksi.

Ellei päätöstä voida muuttaa, näyttääkö Isojoki taas, miten kehitetään omaterkkari -mallia omakustanteisesti?

Gita Yli-Hannuksela

Aluevaltuutettu, Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue