Perhekeskukset mallina koko sotelle
Perhekeskuksella tarkoitetaan monialaista palvelukokonaisuutta, joka sisältää lapsille, nuorille ja perheille suunnatut hyvinvointia ja terveyttä sekä kasvua ja kehitystä edistävät sekä varhaisen tuen, hoidon ja kuntoutuksen palvelut.
Perhekeskuksen palveluihin sisältyvät hyvinvointialueiden lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveydenhuollon (sote) palvelut, kuntien sivistystoimi ja muut palvelut, järjestöjen ja seurakuntien palvelut, perheiden avoin kohtaamispaikkatoiminta ja sähköiset palvelut.
Perhekeskusten kehittäminen käynnistyi aikoinaan tarpeesta sovittaa yhteen hajanaiset lasten, nuorten ja perheiden palvelut sekä edistää palveluiden vaikuttavuutta vahvistamalla monitoimijaista yhteistyötä.
Toiminnan lähtökohtana voidaan pitää valtioneuvoston 2.10.2003 antamaa perhekeskustoimintaa linjaavaa periaatepäätöstä. Sittemmin toimintaa on kehitetty osana valtakunnallisia kehittämishankkeita.
Perhekeskustoiminta täyttää sote-uudistuksen tavoitteet.
Sote-uudistuksella tavoitellaan hyvinvointialueiden palvelujen yhdenvertaista toteutumista, vaikuttavuutta ja yhteensovittamista, ihmisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämistä sekä terveyserojen kaventamista. Tavoitteina on myös palvelujen tuottavuuden ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen.
Lisäksi hyvinvointialueen on sovitettava yhteen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujaan kunnallisten ja valtion palvelujen kanssa sekä edistettävä palvelujensa yhteensovittamista muiden toimijoiden palvelujen kanssa.
Suomalainen perhekeskuskonsepti on luonut toimintamallin lapsiperheiden palvelujen yhteensovittamiseksi ja toiminta on vakiintunut hyvinvointialueille.
Kaikilla hyvinvointialueilla on perhekeskustoimintaa. Osalla alueista perhekeskuksen palvelut on koottu saman katon alle nk. kivijalkaperhekeskukseksi, kun taas osalla alueista kyse on verkostomaisesta perhekeskuksesta, jossa palvelut on sovitettu toimimaan yhteen ja niitä johdetaan yhtenä kokonaisuutena, vaikka palveluita ei olisikaan koottu samaan palvelupisteeseen.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella on kahdeksan verkostomaisesti toimivaa perhekeskusta, jotka palvelevat maakunnan kaikkia alle 18-vuotiaita lapsia ja nuoria sekä heidän perheitään. Käytössä ovat myös sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelut.
Perhekeskuksissamme ovat toimivat organisaatiorajat ylittävät yhteistyörakenteet ja toimintatavat hyvinvointialueen ja kuntien sekä järjestöjen, yritysten ja seurakuntien välillä. Siten saadaan moniammatillinen osaaminen lasten, nuorten ja perheiden hyväksi.
Palvelujen kehittämistyön ytimessä ovat erityisesti monipuolisten ”matalan kynnyksen” palvelujen saatavuus ja yhdenvertaisuus sekä palvelujen laatu ja vaikuttavuus.
Pitkäjänteisen kehitystyön tuloksena perhekeskukset ovat koko Suomessa rakentuneet eri toimijoiden ja ammattihenkilöiden toimesta hallinnon- ja sektorien rajat ylittäviksi, perheiden yksilöllisistä tarpeista lähteviksi palvelukokonaisuuksiksi.
Perhekeskustoiminnasta kannatta myös muiden sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen ottaa oppia.
Kiitos työstänne perhekeskusväki!
Paula Risikko
Eduskunnan varapuhemies
Kansanedustaja
Seinäjoki