Säätövoimaa tarvitaan lisää

On kova pakkasaamu ja kahvinkeitin käynnistyy keittiössä, moni meistä pysähtyy miettimään, silloin sähköä, sen riittävyyttä ja hintaa. Arjen on toimittava myös silloin, kun olosuhteet eivät ole helpoimmillaan, pohjolassa pakkanen paukkuu, mutta tuuli ei liikuta tuulipuiston lapoja. Siksi energiatuotannossa on tärkeää huolehtia siitä, että sähkön tuotanto ja huoltovarmuus on turvattu kaikissa tilanteissa.

Viime aikojen sähkökeskustelussa on korostunut tarve tarkastella asioita useammasta näkökulmasta.

Tällä viikolla pörssisähkön hinta kävi hetkellisesti noin 80 sentissä kilowattitunnilta, mikä osoittaa, että sähkömarkkinoilla on yhä kehitettävää. Tästä huolimatta on mainittava että, Suomessa sähkö oli vuonna 2024 yksi Euroopan edullisimmista. Pörssisähkön keskihinta oli viime vuonna noin viiden sentin tasolla, mikä tekee siitä monelle kuluttajalle edullisen vaihtoehdon, kun taas kiinteähintainen sopimus tarjoaa suojaa hinnan vaihteluilta ja luo ennakoitavuutta.

Näin suuret hintavaihtelut – ajoittain lähes nollasta kymmeniin sentteihin – osoittavat, että säätövoimaa tarvitaan lisää. Vesivoiman ja ydinvoiman rooli säätövoimassa on keskeinen, sillä ne tasaavat tuotantoa silloin, kun sääriippuvainen energiantuotanto vaihtelee.

Uudet ydinvoimahankkeet edellyttävät riittävää sähkönkulutusta, ja teolliset investoinnit riittävää sähköntuotantoa – siksi Suomi tarvitsee lisää vesi- ja ydinvoimaa.

Suomen sähkö on keskeinen kilpailuetu Euroopassa, jonka varaan rakentuvat sekä teollisuuden kasvu että arjen toimivuus. Suurin hyöty syntyy, kun sähkö jalostetaan Suomessa tuotteiksi ja palveluiksi.

Sinkkitehtaat ja muu teollisuus ovat osa tätä keskustelua. Ne luovat työtä ja kasvua, mutta samalla on pidettävä huolta siitä, ettei sähkön kustannus kaadu tavallisen kuluttajan harteille. Tämän eteen tämä hallitus on tehnyt ja tekee tärkeitä energiahuollon ratkaisuja.

Vierailin eräässä yrityksessä ja kuulin heidän ratkaisustaan käyttää paukkupakkasilla turvetta omasta huoltovarmuusvarastosta. Se on mielestäni järkevä linja ja hyvä esimerkki siitä, miten varautuminen toimii käytännössä. Vaikka kotimaisen turpeen osuus kokonaiskäytöstä on nykyään pieni, se on aina ollut välttämätön osa huoltovarmuutta. Meidän on kyettävä korjaamaan tehdyt virheet ja tehdä päätöksiä, joilla turvataan kotimaisen turpeen saatavuus tulevaisuudessa.

Tuuli- ja aurinkovoiman käyttö on tärkeä osa kokonaisuutta, ja näiden rinnalle tarvitaan useita toisiaan täydentäviä ratkaisuja. Monipuolinen energiajärjestelmä takaa huoltovarmuutta.

On syytä pysähtyä pohtimaan: teemmehän päätöksiä, jotka sopivat meille tänne pohjoiseen? Sellaisia, missä edullinen sähkö on kilpailuetu, ja missä käytämme hyväksi niitä energiavarantoja, joita meiltä kotimaasta on saatavilla.

Pidetään maalaisjärki kädessä ja energiapolitiikan kokonaisuus mielessä, rakennetaan vakaata pohjaa ja kilpailukykyä, joka palvelee sekä tätä päivää että huomista ja ennen kaikkea suomalaisia.

Janne Jukkola

Kansanedustaja

Kokkola