Lähityö kunniaan 

Syksyllä nousi kohu siitä, kun Kelan pääjohtaja Lasse Lehtonen ilmoitti, että etätyö Kelassa tulee vähenemään merkittävästi. Jatkossa lähityöpäiviä tulee olemaan vähintään kerran viikossa tai neljästi kuussa. Tästä nousi käsittämätön kohu. Milloin Suomesta tuli yhteiskunta, jossa työntekijät määrittelevät, missä ja miten tekevät työnsä? Onko kohtuutonta, että työnantaja vaatii työntekijää konttoriin kerran viikossa?  

Suomessa laki ei tunne etätyön käsitettä eikä siitä ole sovittu toimialakohtaisissa työehtosopimuksissa. Työnantajalla on lain mukaan kuitenkin oikeus edellyttää, että työtä tehdään työsopimuksessa määritellyssä paikassa. Tuntuukin nurinkuriselta, että jotkut työntekijät ovat alkaneet kapinoimaan, kun heitä perustellusti vaaditaan takaisin konttoreihin.   

Kelan pääjohtajan viestintätaidoissa ja käytöksessä on valtavasti parantamisen varaa. ”Kerran viikossa konttoriin” ei ole kuitenkaan kohtuuton vaatimus. Tuohtuneet työntekijät vetosivat pitkiin työmatkoihin ja siihen, että he mielestään tekevät töitä tuottavammin kotona. Asuinpaikkakunta on jokaisen oma valinta. Monilla suomalaisilla ei ole edes mahdollisuutta etätyöhön ja he ajavat pitkiä matkoja työpaikalle, tekemättä siitä numeroa. Etätyö voi yksilötasolla lisätä tuottavuutta, organisaation kokonaisuuden kannalta ei välttämättä.  

Pandemiasta on kulunut jo useampi vuosi ja rajoitukset on purettu. Olisiko aika tehdä samoin etätyön kanssa? En ole kategorisesti etätyötä vastaan, mutta sitä olisi syytä vähentää. EK teetti aiheesta kyselyn, jossa suurin osa jäsenyrityksistä piti etätyötä yhtenä syynä talouskasvun puutteeseen ja kuihtuviin keskustoihin. Hybridityöllä eli etä- ja läsnätyön yhdistämisellä päästään tutkitusti parhaaseen tuottavuuteen. Organisaation tuottavuus on korkeimmillaan, kun etätyötä tehdään kohtuullisesti eli muutama päivä viikossa, loput lähityönä. 

Liiallinen etätyö vähentää tutkitusti yhteisöllisyyttä, oppimista ja luovuutta. Miten uudet innovaatiot syntyvät? Joku saa hyvän idean ja toinen lisäajatuksen. Kasvotusten tapahtuva yhteistyö lisää innovaatioita ja tuottavuutta. Suomi tarvitsee uusia innovaatioita! Opettajana olen huolissani nuorista. Työssäni näkyy ne negatiiviset vaikutukset, mitä korona-ajan etäopetuksella oli. Monilla ryhmätyötaidot sekä kyky yhteistyöhön, ns. yhteen hiileen puhaltaminen, ovat heikentyneet. Nuoret tarvitsevat fyysisiä kohtaamisia. He hyötyvät eniten hiljaisesta tiedosta ja verkostoitumisesta. Millaisen työelämän haluamme rakentaa nuorillemme? 

Huolestuttavaa on sekin, että yli puolet yrityksistä näkee etätyön haasteellisena, mutta eivät ole silti saaneet sitä vähennettyä. Heiluttaako koira häntää vai häntä koiraa? Etätyö on noussut hallitsevaksi ilmiöksi suomalaisessa työelämässä, mutta siihen nähden siitä on tehty hämmästyttävän vähän tutkimusta. Työpaikat ovat erilaisia, mutta mielestäni hyvä nyrkkisääntö olisi kolme päivää konttorilla, kaksi päivää etänä. Tehdyt tutkimukset puhuvat hybridityön puolesta! 

Ali Abdalla

Pohjanmaan Kokoomuksen varapuheenjohtaja

Kuortane