Poliisit unohtuivat taas!
Menneellä viikolla hallituksen tulevien vuosien talouden kehysriihestä tuli huojentava tieto. Maamme turvallisuuteen panostetaan antamalla puolustussektorille lisää määrärahoja. Hyvä niin.
Tarkempi kehyspäätösten tarkastelu kuitenkin paljasti, että poliisien voimavaroissa on tulossa kammottava tilanne. Poliisille ensi vuoden budjetissa varatut määrärahat uhkaavat jäädä noin 40 miljoona alijäämäiseksi. Esitys voi johtaa jopa 300 poliisin vähenemiseen.
Poliisihallitus esitti jo ennestään liian alhaisiin määrärahoihin ensi vuodelle 50 miljoonan euron lisäystä, joka olisi mahdollistanut poliisien määrän pitämisen nykytasolla. Tällä hetkellä Suomessa on noin 7 500 poliisia.
Koska henkilöstökulut muodostavat valtaosan (70%) poliisin menoista, tarkoittaa säästötarve väistämättä henkilöstön vähentämistä nykyisestä.
Myös sisäministeriö on kehyspäätöstä koskevassa tiedotteessaan arvioinut, ettei kehyspäätös mahdollista poliisin toiminnan tason säilyttämistä vuoden 2022 tasolla.
Poliisien resurssien vähentäminen on käsittämätöntä monestakin syystä.
Maamme turvallisuustilanne on Venäjän Ukrainaan kohdistamien häikäilemättömien toimien vuoksi muuttunut epävakaammaksi. Nyt ennakoidaan, että myös Suomeen kohdistuu entistäkin enemmän erilaista vahingontekoa.
Hybridi – ja kyberhyökkäykset ovat jo nyt tätä päivää. Lisätehtäviä poliiseille aiheutuu myös maahantuloon ja pakotteisiin liittyvistä tehtävistä. Nyt jos koskaan tarvitaan lisää poliiseja.
Lisäksi törkeiden rikosten määrän kasvu maassamme on ollut jatkuvaa ja huumeiden käyttö on lisääntynyt. Kotihälytysten määrä on niin ikään lisääntynyt. Korona-ajan henkinen pahoinvointi ja turvattomuus ilmenivät väkivaltaisena ja muuna häiriökäyttäytymisenä.
Tuoreen (8.3.2022) keskusrikospoliisin selvityksen mukaan vuodesta 2015 alkaen väkivaltarikollisuuden määrä on kasvanut selvästi alaikäisten ja erityisesti alle 15-vuotiaiden ikäryhmissä.
Vaje poliisin resursseissa vaikuttaa väistämättä niin, että rikosten selvittämistä ehditään tehdä yhä vähemmän.
Kysymys kuuluukin, että jos poliisin toiminnalle asetetut tavoitteet ovat nousseet ja tehtävät lisääntyneet, mutta resurssit vähentyvät, niin mitkä rikokset jätetään selvittämättä?
Entä kuinka hoituu se tärkein, eli ennalta estävä työ?
On surulista, että poliisin resurssiongelma toistuu joka vuosi. Miten poliisi voi keskittyä pitkäjänteiseen työnsä ennakointiin ja suunnitteluun, kun joka vuosi on taisteltava seuraavan vuoden määrärahoista?
Viime vuonna käynnistettiin selvitys siitä, onko poliisin kulurakenteessa jokin ongelma. Toisin sanoen haluttiin selvittää, pyytävätkö poliisit rahaa katteettomasti.
Helmikuussa valmistunut riippumaton selvitys poliisin määrärahojen käytöstä osoitti, ettei poliisin määrärahoja ole mihinkään ”hassattu”, vaan esitetyt määrärahatarpeet ovat olleet oikeutettuja.
Selvityksen mukaan henkilöstömenot ovat ainoa menoerä, joka joustaa olemassa olevien resurssien mukaan, koska valtaosa muista menoista on eri tavoin sidottuja, kuten toimitila- ja muut vuokrakulut sekä ict-kulut.
Lisäksi lainsäädäntöuudistukset ovat tuoneet polisiille jatkuvasti uusia tehtäviä, eikä niihin ole aina varattu riittävästi rahaa.
Hallituksen tehtävä on huolehtia Suomen kokonaisturvallisuudesta, joka muodostuu sekä ulkoisesta että sisäisestä turvallisuudesta. Pelkästään ulkoiseen turvallisuuteen panostaminen ei riitä.
Suomen sisäisen turvallisuuden kannalta korvaamattoman arvokasta työtä tekevää poliisia tarvitaan nyt enemmän kuin koskaan.
Paula Risikko
Kokoomuksen kansanedustaja Seinäjoelta