Osaaminen muuttaa maailmaa (*julkaistu: Keskipohjanmaa)

Vanha Suomalainen sananlasku, “hädässä ystävä tunnetaan”, on viime aikoina konkretisoitunut varsin yllättävällä tavalla. Maailma on muuttunut reilussa kahdessa vuodessa nopeammin kuin kukaan osasi arvioida. Ennakointi- ja tulevaisuustyössä käytetty termi, musta joutsen, viittaa mahdotonta tarkoittavaan sanontaan: Eurooppalaisesta näkökulmasta kaikkien joutsenten ajateltiin olevan valkoisia, kunnes löydettiin Australian mustat joutsenet. Koronapandemia ja Ukrainan sota voitaneen joidenkin tulkintojen mukaan laskea mustiksi joutseniksi.

Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan vuonna 2020 julkaistussa ennakointiraportteja ja tulevaisuuden ilmiöitä käsittelevässä analyysissä influenssaviruksen kaltaista globaalia pandemiaa ennakoitiin todennäköiseksi seuraavina vuosikymmeninä. Globaali pandemia on ennakoitu todennäköiseksi useissa raporteissa mm. kansallisessa riskiarviossa ja maailman talousfoorumin riskiarvioissa. Toteutuneen seurauksetkin ovat raporteissa varsin osuvia, mm. karanteenit ja rokotteet. Toimenpiteinä nähtiin valmiussuunnitelmien laatiminen, jotka nyt ovatkin varmasti päivitetty ja laadittu.

Tulevaisuusvaliokunnan raportin mukaan toteumattomia ennakoituja uhkia ovat mm. Teknologian kehitys, ilmastonmuutos, energiantuotanto ja -kulutus sekä hyvinvointi ja ruokaturva. Kansallinen riskiarvio 2018 listaa yhteiskuntaamme uhkaavia riskejä, jotka toteutuessaan vaikuttavat yhteiskunnan tärkeisiin toimintoihin. Suurimmiksi uhiksi raportti nostaa sotilaallisen voimankäytön ja sekä poliittisen, taloudellisen ja sotilaallisen painostuksen. Ukrainan sodan syttymisen myötävaikutuksesta tulemme kiihtyvällä tahdilla törmäämään näihin ennakoituihin uhkiin, joista nyt jo julkisessa keskustelussa ovat energiantuotanto ja -kulutus, teknologia eri näkökulmissaan sekä ruokaturva. Olkiluodon ydinvoimalan kolmas ydinreaktori kytkettiin juuri verkkoon, joka omalta osaltaan auttaa energiantuotannon omavaraisuudessa. Kuitenkin muuttuneessa maailmanpoliittisessa on kyettävä nopeisiin muutoksiin, joten esimerkiksi turpeen käytön liian nopea alasajo voi olla uhka maamme omavaraisuudelle. Varautumiseen ja omavaraisuuteen liittyviä linjauksia onkin nyt kyettävä tarkastelemaan nopeasti uudelleen!

Talvisodan jälleenrakennuksen ajan jälkeen Suomi aloitti järjestelmällisen sivistys- ja osaamispääoman kasvattamisen. Vuosikymmenien aikana toteutetut koulutusreformit ja tasa-arvoinen lähestyminen opiskelumahdollisuuksiin ovat kasvattaneet Suomeen useita kansainvälisesti merkittäviä yrityksiä mm.  metsä-, metalli-, kemia-, elektroniikka-, telekommunikaatio- ja laivanrakennusaloilla. Suomen vahvuutena ja talouskasvun ajurina viime vuosikymmenet on ollut järjestelmällinen panostus koulutusjärjestelmään: jokaisella on perhetaustastaan ja asuinpaikastaan riippumatta mahdollisuus oppia ja kouluttautua vahvuuksiensa mukaan. Vahvuuksia tukevasta opintopolusta ja valinnanvapaudesta on seurannut osaamispääoman kasvua ja useita yrityksiä sekä erilaisia innovaatioekosysteemejä on syntynyt (mm. elektroniikka, ICT, peliteollisuus ja tietoverkot). Isommassa kuvassa kulutuksen painopiste on kuitenkin siirtymässä tavarateollisesta kysynnästä aineettomaan kysyntään. Digitaaliset innovaatiot tyydyttävät useita asiakastarpeita, joita aiemmin hankittiin tavarana – esimerkiksi elokuvat DVD-levyinä ja musiikki fyysisinä levyinä. Teknologiaa hyödyntämällä uusia kasvun mahdollisuuksia on paljon!

Uudessa maailmantilanteessa Suomi kohtaa kyberturvallisuuteen ja informaatiovaikuttamiseen liittyviä uhkia. Näihin varautuminen on ollut hyvällä tasolla aiemmin, koska Suomessa on alan osaamista ja tutkimusta – vai onko varautuminen siltikään riittävällä tasolla? Länsimainen yhteiskunta ja Euroopan unioni tulee tiivistymään jatkossa ja myös sisämarkkinat niin EU:n kuin Suomenkin sisällä tulevat uudenlaiseen tarkasteluun. Uusien globaalien pääomasijoitusten kannalta Suomeen liittyy maariski, joka jo aiemmin on tunnistettu, mutta on nyt erittäin konkreettinen ja voi olla yritystemme kasvun esteenä. Tähän yhtenä ratkaisuna voidaan nähdä teknologian kehityksen mahdollisuudet Suomelle ja koko ihmiskunnalle – koronapandemian myötä paikasta riippumaton etätyö konkretisoitui toimintatavoiksi, jonka taloudellisia vaikutuksia nähdään yritysten kulurakenteen muutoksina jo tänä päivänä ja jatkossa tämä tarjoaakin uusia mahdollisuuksia uudella tavalla työvoimaa hankkiville yrityksille. Voisiko Suomi olla myös laadukkaan paikkariippumattoman työn keskittymä, joka maariskistä huolimatta houkuttelisi osaamisensa kautta pääomasijoituksia ja uusia kasvumahdollisuuksia. Rakentamalla liiketoimintaa verkkovälitteisesti voidaan näitä riskejä vähentää.

Edessämme on uusi aikakausi, joka vaatii uudenlaisia toimintamalleja jokaisella politiikan tasolla. Maailma on muuttunut ja meidän on kyettävä varmistamaan kilpailukykymme ja olemassaolomme edellytykset jatkossakin toimimalla rohkeasti ja tiiviissä yhteistyössä länsimaiden kanssa. Paikallistasolla panostukset ja kehittäminen kannattaa keskittää vahvaan ennakoivaan yhteistyöhön, jolla kykenemme varautumaan jatkuviin muutoksiin.

 

*Lyhyempi versio julkaistu Keskipohjanmaassa.

Lisätietoja:

Kategoriat: Blogi

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.