Tuulivoima monen kunnan talouden pelastus
Tuulivoimarakentamisesta kiistellään jatkuvasti kunnissa, joihin suunnitelmat kohdistuvat. Yleensä hankkeiden vastustajat eivät ole päättäjiä, jotka pyrkivät hoitamaan kuntien taloutta. Valituksiin on oikeus, mutta maksun käyttöönotto laittaisi miettimään tosissaan valituksen tarpeellisuutta. Puhdas, ympäristöystävällinen energiamuoto pitää kartalla monta itsenäisyytensä säilyttämisen puolesta taistelevaa kuntaa.
Tuulivoiman tuotanto kasvoi jyrkästi 2016 ja 2017, kun Suomeen rakennettiin 335 uutta tuulivoimalaa yhteiskapasiteetiltaan yli 1 000 megawattia. Vuoden 2017 lopussa 5,6 prosenttia sähkönkulutuksesta oli tuotettu tuulivoimalla.
Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 131 tuulipuistoa ja 754 tuulivoimalaa, joista lähes puolet sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla. Tuulivoimakapasiteetti oli yhteensä 2 284 megawattia. Voimalat tuottivat sähköä 5,9 terawattituntia kattaen noin seitsemän prosentin osuuden koko maan sähkönkulutuksesta sekä yhdeksän prosenttia energiantuotannosta.
Tuulienergiapotentiaali on arvioiden mukaan yli kymmenkertainen koko maailman sähkönkulutukseen verrattuna. Myös Suomessa tuuliolot ovat suotuisat tuulivoiman tuottamiseen ja tuulivoimakapasiteettia on mahdollista lisätä merkittävästi. Tuulivoima on puhdasta energiaa samoin kuin aurinkosähkökin.
Tuulivoimaa rakennetaan Suomessa markkinaehtoisesti ilman valtion tukea. Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan Suomessa on suunnitteilla 212 tuulivoimahanketta (noin 3 400 tuulivoimalaa), joista 205 maalle ja seitsemän merelle. Näiden hankkeiden valmistuessa tuulivoima kattaisi noin 70 prosenttia koko Suomen energiantuotannosta. Jo rakenteilla olevien hankkeiden avulla tuulivoima kattaa Suomen sähkönkulutuksesta 17 prosenttia viimeistään vuonna 2023.
Pohjanmaalla tuulivoimahankkeita on meneillään useita. Itäisellä Etelä-Pohjanmaalla erityisesti Alajärven ja Soinin alueilla on vireillä kuntien elinvoimaisuuden kannalta erittäin tärkeitä hankkeita.
Alajärvellä Möksyn ja Louhukankaan tuulivoimapuistojen rakennustyöt käynnistyvät arviolta vuoden 2021 aikana. Rakentamisvaiheessa on arvioitu tarvittavan 200 henkilön työpanosta. Valmistuessaan Suomen suurimpiin kuuluvan tuulivoimapuiston on määrä alkaa tuottaa sähköä vuoden 2023 aikana.
Pelkästään kiinteistöverotulot ovat merkittäviä kunnan tai kaupungin elinvoiman säilymisen kannalta. Alajärven kaupunki saisi yhdestä valmistuneesta tuulivoimalasta kiinteistöveroa noin 35 780 euroa. Koska voimaloita on tulossa 39, se merkitsee, että Alajärvi saisi tuloja voimaloiden valmistuttua yhteensä 1,395 miljoonaa euroa ensimmäisenä vuonna.
Tuulivoimalan kiinteistöverotettava arvo laskee joka vuosi 2,5 prosentin ikäalennuksen verran. Suomen Tuulivoimayhdistys on arvioinut, että maatuulivoimalasta kertyisi sen elinkaaren aikana kiinteistöveroa noin 400 000 euroa, mikäli kunta verottaa korkeimmalla mahdollisella voimalaitoksen kiinteistöveroprosentilla.
Tuulivoimayhdistyksen listauksen mukaan Kalajoki (1,75 miljoonaa euroa), Raahe, Pori, Ii, Simo ja Kristiinankaupunki (0,632) ovat kuusi kuntaa, jotka kerryttävät kassaansa tuulivoimalaloista saamillaan kiinteistöverotuloilla eniten. Näin Alajärvi nousisi tulevaisuudessa kärkipäähän tuulivoimasta saatavissa kiinteistöverotuotoissa.
Soinin kunta on saamassa ensimmäiset tuulivoimalansa. Kunnassa linjattiin ajat sitten, että Soinin tulevaisuus on tuulivoimaloiden ympäröimä. Jo viime vuosikymmenen alkupuolella arvioitiin, että kunnassa voisi tulevaisuudessa pyöriä jopa 200 voimalaa. Pian 10 vuotta on kulunut ensimmäisistä hankesuunnitelmista. Nyt ensimmäiset seitsemän voimalaa ovat rakenteilla Konttisuolle Ulvonkylälle. Soinin kokoiselle kunnalle kaikki verotuotot ovat todella tarpeen. Kunnalla onkin suunnitteilla useita väestöäkin houkuttelevia hankkeita ja osasyy näihin kokeiluihin ovat tuulivoimatuotot.
Valitukset ovat lykänneet monessa kunnassa hankesuunnitelmia. On toki tärkeää, että voimalat rakennetaan ohjeiden ja sääntöjen mukaan. On myös kuunneltava asukkaita ja rakennettava voimalat alueille, jotka haittaavat asumista ja vapaa-ajan toimintaa mahdollisimman vähän.
Suomen kunnista ja kaupungeista kolme neljäsosaa teki negatiivisen tilinpäätöksen vuonna 2019. Monille kunnille tai kaupungeille Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla sen itsenäisyys on tärkeä asia. Jos rahat riittävät, voidaan lähipalvelut saada säilymään.