Tuulivoimahankkeita tarvitaan lisää

Rami Puro

Energiantarve on lisääntynyt ja edelleen lisääntymässä voimakkaasti niin globaalisti kuin Euroopassa ja Suomessakin. Yhden arvion mukaan globaali energian tarve kasvaa vuodesta 2018 vuoteen 2035 mennessä lähes 30 prosenttia. Tämä tarkoittaa energiantarpeen 1,3 prosentin vuotuista kasvuvauhtia. Sähkö kattaa energian kasvusta lähes kaksi kolmasosaa. Keskeisimmät syyt energiantarpeen kasvamiselle ovat arvioiden mukaan väestönmäärä sekä talouskasvu.

Energiantarpeen kasvaessa on samanaikaisesti pyrittävä kaikin keinoin hidastamaan ilmaston lämpenemistä, mikä johtuu pääasiassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Uusiutuvilla energainlähteillä, kuten tuulivoimalla, on keskeinen osa tulevan energiantarpeen kasvun kattamisessa.

Tilastojen mukaan vuonna 2017 Suomeen rakennettiin 153 uutta tuulivoimalaa. Vuoden lopussa Suomessa tuulisähköä tuotti 700 tuulivoimalaa. Tuulivoimakapasiteetti kasvoi vuoden 2017 aikana 516 MW verran, yhteiskapasiteetti kasvoi 2044 MW:iin. Sähköä tuulivoimalla tuotettiin 4,8 TWh. Tällä katettiin Suomen sähkönkulutuksesta 5,6 prosenttia.

Suomi on sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasupäästöjä ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Tuulivoima on uusiutuvaa energiaa ja lähes päästötöntä. Lisäksi tuulivoiman rakentaminen kasvattaa kotimaassa tuotetun energian osuutta ja vähentää tuontiriippuvuutta. Suomen energia- ja ilmastostrategiassa (2013) on asetettu tavoitteeksi tuulivoimasähkön tuotannon nostaminen yhdeksään terawattituntiin vuoteen 2025 mennessä. Tämä tarkoittaa tuotantokapasiteetin nostamista noin 3 000 MW:n kyseisenä ajanjaksona. Tekemistä siis riittää.

Tuulivoima on ollut 1990-luvulta lähtien maailman nopeimmin kasvava sähköntuotantomuoto. Vuonna 2017 tuulivoimaa asennettiin EU:ssa enemmän kuin mitään muuta uutta energiantuotantomuotoa: uusi tuulivoimakapasiteetti kattoi 55 prosenttia Euroopassa viime vuonna asennetusta sähköntuotannosta. Vuonna 2016 tuulivoima syrjäytti myös hiilen ja otti sen paikan toiseksi suurimpana energiantuotantomuotona Euroopassa.

Etelä-Pohjanmaan alueilla on toteutettu useita tuulivoimahankkeita viime vuosina. Kotipaikkakunnallani Soinissa hankkeita laitettiin vireille jo vuonna 2013 silloisen kunnanjohtaja Reino Määtän ja myötämielisten päättäjien toimesta. Viiden vuoden aikana vastustustakin ja valituksia on ollut yllin kyllin. Kunnan päättäjät ovat vierailleet useaankin otteeseen isolla kirkolla asti tuulivoima-asian edistämisen merkeissä. Jo vuosia sitten eduskunnassa vierallessamme silloinen elinkeinoministeri Jan Vapaavuori totesi, että luontoarvojen kunnioittaminen ajaa usein elinkeinotoiminnan edelle. Nyt näyttää onneksi siltä, että asiat etenevät oikeaan suuntaan. Toivottavasti ensimmäiset voimalat puhaltavat puhdasta energiaa maakunnan korkeimmilta paikoilta viimeistään vuoden 2019 aikana. Tuulivoimatuotantoa tulee toteuttaa sopivasti tasapainoillen luontoarvojen kanssa. Myös etäisyys asutukseen tulee olla sellainen, että haitat minimoidaan.

Tuulivoimatuotannon avulla saadaan elinvoimaa maakunnan reuna-alueille. Vaikka työllistäminen ei voimakasta alalla olekaan, niin verotulot ja huoltotoimet piristävät pienempien kuntien elinvoimaa kohti puhdasta tulevaisuutta. Kiinteistöverojen tuotot, noin 20 000 euroa/voimala ei ole aivan vähäpätöinen asia kunnan talouden kannalta. Varsinkin maakunnan reuna-alueille teollisen toiminnan lisääminen ei ole ollenkaan itsestäänselvää. Siksi kaikista mahdollisuuksista kannattaa pitää kiinni.

Rami Puro
Soini

Kategoriat: Uutiset

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *