Taittonen jatkaa Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana

Kuortanelainen rehtori Jussi Taittonen valittiin yksimielisesti jatkamaan Pohjanmaan Kokoomuksen puheenjohtajana. Vaasassa kokoontunut piirikokous valitsi niin ikään yksimielisesti piirin varapuheenjohtajiksi kauhavalaisen Anna-Maija Rengon ja vaasalaisen Tommi Mäen. Piirin luottamusmiestaloudenhoitajana ja piirihallituksen jäsenenä jatkaa seinäjokelainen Aki Kinnunen.

Muista piirihallituksen jäsenistä suoritettin vaali. Valituiksi tulivat äänimääräjärjestyksessä jalasjärveläinen Aku Autio, kauhavalainen Anna-Leena Sorvisto, teuvalainen Jukka Leppäniemi, alajärveläinen Jukka Joensuu, kokkolalainen Max Björkskog, vaasalainen Liisa Wahlström, lapualainen Kai Pöntinen ja vaasalainen Christoffer Wiik.

Piirihallituksen varajäseniksi valittiin vaasalainen Matias Juupaluoma ja seinäjokelainen Mika Soivio.

Järjestötoimintakilpailun palkinnon sai Kokoomuksen Vaasan kunnallisjärjestö.

Vapaus valita on mahdollisuus hyvään hoitoon

Piirikokous totesi kannanotossaan, että näinä päivinä saamme käsiimme hallituksen esityksen valinnanvapauslaista. Sen avulla hoitoa tarvitseva voi itse valita palvelun yksityisen, julkisen tai kolmannen sektorin tuottajista.

Pohjanmaan Kokoomus luottaa siihen, että lisääntyvät hoitomahdollisuudet tuovat helpotusta ihmisten peruspalvelujen saatavuuteen. Tärkeänä pidetään, että palvelu on saatavilla lähellä kotia ja tehokkaasti siten, ettei tarvitse jonottaa ja asia hoituu yhdellä kertaa. Lainsäädännön uudistamisella pyritään juuri siihen, että hoitoketjut ovat sujuvia ja vahvin osaaminen saatavilla perustasolla.

Kyselyn mukaan valinnanvapautta odottavat eniten pienitulosten väestöryhmä ja he, jotka käyttävät paljon terveyspalveluita. Tällä hetkellä vain noin 14 % ihmisistä valitsee yksityisen palveluntuottajan ensisijaisesti.

Kustannustehokkuutta lisätään päällekkäisyyksien poistamisella, mutta erityisesti osaamisen lisäämisellä perusterveydenhoitoon. Myös uusien virtuaalipalvelujen käyttö monipuolistaa lähipalvelua. Uusien tietotekniikkaan perustuvien sovellusten ja hoitomahdollisuuksien käyttöönotto lisää tehokkuutta. Hoidon tarve on rajaton ja sen vuoksi on erittäin tärkeää, että uudistus turvaa hoidon alkuvaiheen tason. Tämä ehkäisee myös mielikuviin perustuvaa liiallista hoitoa.

Palvelun turvaaminen tasapuolisesti koko Suomessa edellyttää maakuntien vahvaa roolia sosiaali- ja terveyspalveluiden hankinnoissa ja rahoituksen ohjaamisessa. Tällä varmistetaan paikallisten pk-yritysten mahdollisuus toimia palvelujen tuottajina.

Palvelusetelikäytäntö on jo käytössä ja sen laajentaminen on toivottavaa jo ennen uuden lainsäädännön voimaanastumista. Käytännöstä saatavilla kokemuksilla ohjataan uudistuksen toteuttamista ja pyritään saamaan hyvät hoitokäytännöt kaikkien ulottuville.

Henna Virkkunen: Uusiutuvaa energiaa markkinaehtoisesti

Piirikokouksessa puhunut europarlamentaarikko Henna Virkkunen on tyytyväinen hallituksen torstaina hyväksymään ilmasto- ja energiastrategiaan. ”Kivihiilestä luopuminen ja liikenteen päästöjen reilu leikkaaminen ovat edistyksellistä politiikkaa. Suomi näyttää tällä suuntaa koko Euroopalle. Liikenne tuottaa lähes 25 % Euroopan päästöistä ja ne ovat viime vuosina vain kasvaneet, vaikka muilla sektoreilla päästöt ovat pienentyneet”, Virkkunen muistuttaa. 

Biopolttoaineet Virkkunen näkee hyvänä tapana leikata kasvihuonekaasupäästöjä nopeasti, sillä se voidaan toteuttaa olemassa olevalla autokannalla ja infralla. Se yksin ei kuitenkaan riitä. ”Tulevaisuudessa digitalisaatio ja älykkäät liikenneratkaisut yhdessä sähköautojen kanssa tulee merkitsemään paljon nykyistä tehokkaampaa ja vihreämpää liikennettä”, Virkkunen sanoo.

”Suomi on jo nyt liikenteen biopolttoaineissa ylivoimainen kärkimaa. Tuore strategia nostaa uusiutuvien polttoaineiden osuuden maantieliikenteessä jopa 30 prosenttiin. Kovan tavoitteen vuoksi erityistä huomiota pitää kiinnittää biopolttoaineiden tuotannon kestävyyteen. Euroopassa muistetaan yhä ensimmäisen sukupolven polttoaineiden tuotantoon liittyneet globaalit ympäristöongelmat”, Virkkunen jatkaa. Hänen mukaansa nykyiset biopolttoaineet tuotetaan Suomessa kestävästi jätteistä ja tähteistä. ”Tämä viesti on saatava myös maailmalla läpi, jotta kansainväliset vientimarkkinat saadaan auki”, Virkkunen toteaa.

Virkkunen muistuttaa, että kestävyysvaatimus koskee laajasti uusiutuvien energialähteiden lisäämistä. ”Puu on Suomen suurin energialähde ja sen osuutta aiotaan vielä kasvattaa. Tämä ei saa johtaa siihen, että jalostuskelpoista runkopuuta alkaisi ohjautua suoraan energiaksi. Puun jalostusastetta ja arvonlisää on nostettava. Energiaksi voidaan käyttää kaikki se, mitä ei mihinkään muuhun käyttöön pystytä jalostamaan. Uusia mielenkiintoisia puupohjaisia tuotteita kehittyy tutkimuspöydillä jatkuvasti.  Tutkimukseen ja tuotekehitykseen kannattaa panostaa myös perinteisellä toimialalla”, Virkkunen sanoo.

EU-komissiolta odotetaan ensi viikolla isoa energiapakettia, joka sisältää muun muassa uusiutuvan energian direktiivin ja uuden sähkömarkkinamallin. ”Viime vuosien paine tuupata uusiutuvaa energiaa verkkoon isoilla tukiaisilla on sekoittanut Euroopan sähkömarkkinat täysin”, Virkkunen sanoo. ”Nyt olisi mahdollisemman nopeasti palattava markkinaehtoiseen malliin. Myös Suomessa ollaan kasvattamassa uusiutuvien energialähteiden tukea yli 300 miljoonaan euroon vuodessa. Silloin kun kyseessä on uusi teknologia, investointituet ovat perusteltuja. Mutta jos energian tuotanto perustuu jatkuvaan tuotantotukeen, ei se ole kestävällä pohjalla. Uusiutuvien tuista pitäisi nyt päästä eroon samalla, kun sähkömarkkinoita avataan ja Euroopan sisäisiä siirtoyhteyksiä vahvistetaan”, Virkkunen päättää.