Yrittäjävetoisesta omalääkärimallista vahvistusta perusterveydenhuoltoon

Henrik Vuornos

• 32-vuotias Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja
• Nousi tammikuussa 2025 eduskuntaan Kai Mykkäsen tilalle
• Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varapuheenjohtaja
• Espoon kaupunkisuunnitelulautakunnan puheenjohtaja
• Työskenteli ennen kansanedustajaksi nousua pääministerin poliittisena erityisavustajana

Suomen 21 hyvinvointialuetta ovat tällä hetkellä keskenään erilaisissa taloudellisissa tilanteissa. Kokoomuksen ensimmäisen kauden kansanedustaja Henrik Vuornos luokittelee hyvinvointialueet karkeasti kolmeen sarjaan.   

On niitä, joilla menee hyvin, säästämisen kierre on takana päin ja pystytään keskittymään toiminnan kehittämiseen. Seuraavassa ryhmässä pää on juuri pinnan yläpuolella, mutta talouden talkoot ovat kesken. Talous on kuitenkin tulossa kuntoon, ja kohta pystytään enemmän keskittyä palveluiden sisältöön. Kolmannessa ryhmässä pää on jo veden pinnan alapuolella, talous on ruvella ja se vie huomion kaikesta hyvinvointialueen tekemisestä.  

• Ensimmäistä ryhmää yhdistää se, että talouden kuntoon laittamiseen tartuttiin ajoissa. Keskimääräinen havainto on, että isot hyvinvointialueet on pärjänneet vähän paremmin, mutta myös pienten joukossa on sellaisia, joilla menee hyvin, Vuornos analysoi.  

Hän muistuttaa, että talouden kuntoon laittamiseen ei löydy yhtä ihmelääkettä, vaan toimia on tehtävä laaja-alaisesti.  

• Parhaita ideoita ei tarvitse itse keksiä, vaan kannattaa vilkuilla muille alueille ja ottaa hyvät toimet käyttöön. 

Vuornos toimii Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston varapuheenjohtajana. Siellä taloustilanne mahdollisti, että kuluvalle vuodelle kehittämiseen pystyttiin suunnata 20 miljoonaa euroa. Siitä puolet kohdistettiin yrittäjävetoiseen omalääkärimalliin ja puolet teknologisten ratkaisujen käyttöönottoon.  

• Vaikka talous on kunnossa, ei rahaa silti ole yllin kyllin ja pitää jatkaa säästäväisellä linjalla. Kehittämispanostukset kuitenkin tuovat säästöjä pitkällä aikavälillä ja rahat riittävät palveluiden tuottamiseen.  

Yrittäjävetoinen malli kiinnostaa maaseudulla ja kaupungissa 

Yrittäjävetoista omalääkärimallia on pilotoitu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella hyvin kokemuksin. Mallissa kymmenelle yrittäjälääkärille ja työparina toimivalle sairaanhoitajalle on valikoitu satunnaisotannalla 1000–2500 asukkaan asiakaskunta, jonka hoidosta lääkäri vastaa.  

• Perusajatus mallissa on sama, mikä kaikissa eurooppalaisissa maissa oikeastaan on. Tuttu lääkäri, johon on parhaimmillaan vuosien hoitosuhde ja joka tuntee sinut, Vuornos sanoo.  

Mitä yrittäjähenkisempi ja kokeneempi lääkäri on, sitä suuremman asiakaskunnan voi ottaa. Malli on herättänyt kiinnostusta sekä kaupungissa että maaseudulla. Sen myötä tehokkaiden lääkäripalvelujen järjestämiseen ei kaupungissa vaadita suuria terveyskeskuksia, vaan lääkäri voi löytyä omasta asuinkorttelista. Maaseudulla malli puolestaan voi tuoda mahdollisuuden palauttaa lääkäripalvelut sinne, mistä ne on aiemmin viety pois.  

• Meilläkin on maaseutumaisia alueita, kuten Lohjalla, jossa on lakkautettu asemia sivukylillä ja tällä mallilla on saatu palautettua jo yhteen kylään lääkäri.  

Tutkimusnäyttö tukee toimivuutta 

Vuornos on mallista innostunut, sillä saatujen kokemusten lisäksi sitä tukee myös vankka tutkimusnäyttö hoidon jatkuvuuden selkeistä hyödyistä laatuun ja yrittäjämäinen työtapa on tehokas.   

Pilotoinnilla on saatu erittäin kokeneita ammattilaisia kiinnostumaan julkisesta terveydenhuollosta. Palkitseminen riippuu siitä, minkä kokoista väestöä hoitaa ja miten.  

• Ahkeruudella voi tienata enemmän. Palkassa malli asettuu yksityisen ja julkisen sektorin väliin, Vuornos kertoo.  

Kuluvana vuonna on tarkoitus laajentaa kokeilua 40–50 yrittäjänä toimivaan omalääkäriin, mikä tarkoittaisin alueen lääkäreistä noin kuudesosaa. Pilotin myötä on myös opittu, ettei malli sovi kaikille.   

• On tärkeää, että lääkäreille löytyy mahdollisuus tehdä töitä joko yrittäjänä tai palkkasuhteessa. Parhaimmillaan nämä kaksi mallia kirittävät toisiaan.  

Vuornos näkee yrittäjävetoisen omalääkärimallin ennen kaikkea keinona vahvistaa perusterveydenhuoltoa, kun ongelmia hoidetaan ennen kuin pahentuvat.  

• Tämä tulee varmasti vähentämään erikoissairaanhoidon kustannuksia. On myös inhimillisesti tärkeää, miten nopeasti ihminen saa itsensä kuntoon.  

Kohti yksinkertaisempaa rahoitusmallia  

Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisessä on lähitulevaisuudessa monia haasteita ratkottavaksi, paitsi hyvinvointialueilla itsellään, myös valtiolla. Yksi niistä on rahoitusmalli. Vuornoksen mukaan on yleisesti tunnustettu fakta, että rahoitusmalli on rikki.   

• Se on vaikeaselkoinen ja huonosti ymmärrettävä. Mallissa on perustavanlaatuinen kannustinongelma, kun rahaa saa siitä, mitä sairaampaa väestö on, eikä järkevämmistä kannustimista, Vuornos toteaa.  

Toinen keskeinen ongelma on, että menoista vastaa yksi taho ja tuloista toinen.  

• On tutkittu asia, että kun toinen antaa rahat ja toinen käyttää, käyttäjä ylittää budjetin. Tämä ongelma pitää ratkaista, yhtälö ei ole kestävä. 

Vuornoksen mukaan isossa kuvassa on edettävä kohti yksinkertaisempaa ja läpinäkyvämpää rahoitusmallia. Kuluvalla hallituskaudella rahoitusmalliin ehditään tehdä joitain täsmäkorjauksia, kuten diagnostiikkatietoihin ja sairausluokkiin liittyen. Suurempien ratkaisujen aika on eduskuntavaalien 2027 jälkeen.  

• Isot linjat määritetään hallitusneuvotteluissa. Kyse on merkittävistä summista, yli 25 miljardilla hyvinvointialueiden rahoitus vastaa melkein kolmasosaa valtion budjetista, Vuornos sanoo.  

Teknologiasta ratkaisuja 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä pitkälle tulevaisuuteen visioidessaan Vuornos näkee mahdolliseksi hyvinvointialueista luopumisen.   

• Ajattelen, että hyvinvointialueisiin ei kannata rakastua. Pitkällä tähtäimellä Suomelle on paras vahva valtio ja kunnat.  

Hyvinvointialueista kokonaan luopuminen voisi hänen mukaansa olla mahdollista 2040-luvulla. Sen jälkeen valtio voisi järjestää terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut olisivat kuntien vastuulla, kuten Britannian NHS-mallissa, Vuornos ehdottaa.  

• Se olisi tarkoituksenmukaista, sillä sosiaalipalveluissa ei hyödytä suuruuden ekonomiasta. Ne ovat hyvin yksilökohtaisia ja erityisesti lasten sosiaalipalveluilla on tiivis yhteys kouluun.  

Kokoomuslaisina ratkaisuina Vuornos näkee avoimen suhtautumisen teknologisiin ratkaisuihin. Esimerkiksi tekoälyä on otettu joillain alueilla käyttöön. Työtä sujuvoittaa, kun lääkärin ei tarvitse tehdä kaikkia kirjauksia, vaan tekoäly kuuntelee ja tekee ehdotuksia.  

• Nämä ovat sovelluksia, joilla voidaan parantaa työn laatua, mielekkyyttä ja tuottavuutta. Edelläkävijät tulevat olemaan vahvemmassa asemassa, kuin ne, jotka ottavat muutoksen myöhemmin vastaan, Vuornos toteaa.