Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue — itsenäisenäkö?

Hyvinvointialueista annetun lain tarkoituksena on mm. edistää hyvinvointialueen toiminnan suunnitelmallisuutta ja taloudellista kestävyyttä sekä luoda hyvinvointialueelle edellytykset tukea asukkaiden hyvinvointia.

Nyt olemme saaneet kokea vaikutukset, mitä Keskustapuolue vaati lähteäkseen mukaan Antti Rinteen hallitukseen. Jostain lehtijutusta luin lisäksi, että silloinen valtionvarainministeri Annika Saarikko olisi todennut SOTE-uudistuksesta ”Malli on nyt Keskustan kotikunta-maakunta-ajattelun mukainen”. Malli varmasti hyvä, mutta onko se toimiva, siitä en ole niinkään varma.

Nämä kolme ensimmäistä vuotta ovat olleet varmasti useammalle valtuutetulle aika vaikeita, koska kansalaisten etuuksia on heikennetty. Ainakin minulle joskus päätöstä tehtäessä tilanne on ollut suorastaan tuskaisa. Periaatteessa vastakkain on ollut EP:n hyv.-alueen säilyminen itsenäisenä ja alueen väestön palvelujen säilyminen edes kohtuullisina. Päätöksiä on tehty ja tällä hetkellä alijäämiä lienee noin 120 miljoonaa euroa. Tulevat haasteet lienevät lähinnä järkyttäviä.

Ainakin osasyy rahoitustilanteeseen on kuntien oma toiminta talousarvioita laatiessaan ennen hyv. uudistusta. Sosiaali- ja terveyspuolen menoja ns. alibudjetoitiin. Ministeriön virkamiehet luottivat kuntien päätöksiin ja rahoittivat sen mukaan hyv.-alueita. Nyt tiedämme seuraukset.

Kuuntelin joitakin aikoja sitten Järviradiosta tietotekniikan emeritusprofessori Pekka Neittaanmäen laatiman jutun ”SOTE:n tietojärjestelmät kansalliselle tasolle – Kanta hyötykäyttöön korvaamaan vanhentuneet tiedot”. Ohjelmasta kävi ilmi, että tietotekniikan kulut ovat yli miljardin euron. Pankit, kauppaketjut, verohallinto ja yritysmaailma ovat keskittäneet hajanaiset järjestelmät ja säästäneet euroja. SOTE menee päinvastaiseen suuntaan.

Suomessa on jo kansallinen ratkaisu. Kela pitää yllä Kanta-järjestelmää, joka kokoaa laajasti kansalaisten terveys- ja reseptitietoja julkisesta terveydenhuollosta, työterveydestä, opiskelijaterveydenhuollosta sekä yksityiseltä sektorilta. Miksi pidetään yllä kalliita rinnakkaisia tietojärjestelmiä? Neittaanmäen arvion mukaan IT-kustannuksia voitaisiin säästää noin miljardi euroa, kun siirryttäisiin käyttämään vain nykyisiä Kanta-palveluja. Hyvinvointialueiden kriisiä ei ratkaista pelkästään sulkemalla toimipisteitä tai vähentämällä henkilöstöä. On uudistettava mm. tiedolla johtamisen rakenteet ja siihen tarvitaan poliittinen päätös Eduskunnalta.

Elämme mielenkiintoisia aikoja nyt, kun Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue joutuu arviointimenettelyyn.

Raimo Vistbacka

Aluevaltuutettu,

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue