Kuntarajat eivät pelasta palveluja

Kauhajoelta Seinäjoelle on alle 60 kilometriä, mutta matkan aikana kuntaraja vaihtuu useita kertoja. Kyliä reitin varrella on vielä paljon enemmän. Havainto herättää kysymyksen siitä, vastaako nykyinen kuntarakenne enää tämän päivän palvelu-, väestö- ja talouskehitystä.

Kuluvan vuoden aikana kuntarakenteen uudistamisesta ovat puhuneet sekä Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen että valtiovarainministeriön edustajat. Kuntaliitto totesi 15.9.2026 julkaistussa kannanotossaan, ettei nykytila ole kestävä ja että kuntien toimintakyvyn turvaaminen edellyttää yhteistyön, tehtävien eriyttämisen ja kuntarakenteen muutosten yhdistelmää. Kuntarakennetta pitäisi arvioida ennen kuin talouskriisi kaventaa vaihtoehtoja, sillä ajoissa toimimalla kunta voi itse ratkaista, millainen rakenne turvaa palvelut ja elinvoiman tulevina vuosikymmeninä. Liian usein kuntaliitoksista keskustellaan vasta pakon edessä.

Valtiovarainministeriön ylijohtaja Jussi Virsunen käsittelee kuntarakenteen uudistamista valtiovarainministeriön verkkosivuilla 10.9.2026 julkaistussa kolumnissaan ”Kuntarakenteen uudistumisella kohti elinvoimaisia kuntia”. Hänen mukaansa kuntarakennetta on tarkasteltava osana julkisen talouden vahvistamista ja hallinnon kustannustehokkuuden parantamista. Olennaista on, saavatko kunnat suunnitella muutoksen itse vai määräävätkö olosuhteet lopputuloksen. Väestö- ja talouskehitys lisäävät ratkaisujen kiireellisyyttä: asukkaiden väheneminen pienentää verotuloja, asiakasmaksuja ja valtionosuuksia, vaikka lakisääteiset tehtävät säilyvät. Hyvin valmisteltu kuntaliitos voi puolestaan vahvistaa väestö- ja veropohjaa sekä parantaa mahdollisuuksia järjestää yhdenvertaiset palvelut, investoida ja rekrytoida osaajia.

Suupohjassa ja muualla Pohjanmaalla kuntien on tehtävä ratkaisunsa itse ennen kuin väestö- ja talouskehitys kaventavat vaihtoehtoja. Vapaaehtoinen liitos voi antaa kunnille mahdollisuuden määritellä uuden kunnan rakenteita yhdessä, hillitä veronkorotuspaineita ja suunnata voimavaroja hallinnosta opetukseen, elinvoimaan ja kuntalaisten palveluihin. Hyödyt edellyttävät kuitenkin, että palvelurakenteesta ja johtamisesta tehdään yhdistymisen jälkeen myös käytännön päätöksiä.

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen on jo valmistelussa, ja Kuntaliitto on nostanut kuntien rahoitusjärjestelmän uudistamisen vuoden 2027 hallitusohjelmatavoitteisiinsa. Seuraavan hallituksen ratkaisut määrittävät, miten uudistus etenee. Kuntaliitos ei ole itseisarvo, mutta se voi olla vastuullinen ratkaisu Suupohjan ja muun Pohjanmaan tulevaisuuden puolesta. Siksi alueella tarvitaan ennakkoluulottomia selvityksiä, avointa keskustelua ja rohkeutta toimia niin kauan kuin kunnilla on vielä vaihtoehtoja.

Timo Laitila

Piirihallituksen jäsen

Kauhajoki