Vaikuttamistoimielimet kansalaisosallistumisen ja hyvinvoinnin vahvemmiksi toimijoiksi

Hyvinvointialuelaki 611/2011 ja kuntalaki 410/2015 säätävät vaikuttamistoimielinten
toiminnasta. Aluehallituksen on asetettava hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet –
vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto – sekä huolehdittava niiden
toimintaedellytyksistä. Kuntatasolla vastaavat elimet asettaa kunnanhallitus. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan (26.5.2025 § 59) aluehallitus
hyväksyy vaikuttamistoimielinten toimintasäännöt, mutta erillisiä toimintasääntöjä
toimielimillä ei ole.

Laki määrittää vaikuttamistoimielinten roolin hyvin laajaksi: niille tulee antaa mahdollisuus vaikuttaa toiminnan suunnitteluun, valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan kaikissa asioissa, joilla on merkitystä lasten ja nuorten, ikääntyneen väestön tai vammaisten hyvinvoinnin ja palveluiden kannalta. Toimielimet tulee myös ottaa mukaan osallistumisen, saavutettavuuden ja varautumisen kehittämiseen.

Organisaation olisi varmistettava, että vaikuttamistoimielinten toimintamahdollisuudet
toteutuvat päätöksenteon eri vaiheissa. Tutkimusten mukaan vaikuttamistoimielinten
toiminta on kuitenkin liian riippuvaista hyvinvointialueiden – ja kunnissa kuntien — poliittisesta ja hallinnollisesta kulttuurista, toiminnan avoimuudesta, päättäjien ja valmistelijoiden aloitteellisuudesta sekä vaikuttamistoimielinten omasta aktiivisuudesta. (Anni Jäntti 2026) Vaikuttamistoimielinten todellisiin toimintamahdollisuuksiin hyvinvointialueella vaikuttavat kokousten määrä, valmisteluresurssit sekä toimielinten koko. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vaikuttamistoimielimet toimivat yllättävänkin eri tasoisesti: vuosien 2024-2025 aikana 22-jäseninen nuorisovaltuusto oli kooltaan suurin ja aktiivisin, kokouksia yhdeksän kumpanakin vuonna; vanhusneuvostossa oli 16 jäsentä, lisäksi hyvinvointialueen sihteeri ja kokouksia oli kuusi vuonna 2024 ja neljä vuonna 2025; vammaisneuvostossa oli 17 jäsentä ja kokouksia kolme vuonna 2024 ja kaksi vuonna 2025. Käsiteltyjen asioiden määrä oli nuorisovaltuustossa moninkertainen verrattuna vanhus- ja vammaisneuvostojen asiamääriin. Suurten erojen syyt on tarpeen selvittää ja mahdollistaa kaikkien toimielinten yhdenvertaiset toimintamahdollisuudet. Tutkimusten mukaan erot eri toimielinten kokouskäytännöissä eriarvoistavat ja heikentävät vaikuttamismahdollisuuksia. (Akseli Tiensuu & Anni Jäntti 2023)

Vaikuttamistoimielinten toimintamahdollisuuksien lisääminen ja tarvittavan tuen resursointi ovat konkreettisia keinoja lainmukaisen vaikuttamisen toteutumiseen. Tutkimusten valossa korostuu lisäksi esittelijäsihteerin merkitys, sillä toimielimen käsittelyyn tulevat asiat ja niiden avulla vaikutusmahdollisuudet ovat pitkälti esittelijäsihteerin osaamisen ja aktiivisuuden varassa. Organisaation sisällä toimivan sihteerin hallinnon, palvelujen ja toiminnan tuntemus sekä riittävän laaja tieto valmistelussa olevista asioista mahdollistavat todellisen vaikuttamisen: asiat saadaan toimielimen käsittelyyn oikea-aikaisesti. (Johanna Stadius & Anni Jäntti 2026)

Vaikuttamistoimielinten koon ja kokouskäytäntöjen yhdenmukaistamisen, riittävän
resursoinnin sekä toimintasääntöjen avulla voitaisiin toiminnan tuloksellisuutta ja palvelujen laatua parantaa ja näin lisätä koko organisaation toiminnan vaikuttavuutta – edustavathan vaikuttamistoimielimet kattavasti hyvinvointialueen keskeisimpiä ja strategisesti tärkeitä asiakasryhmiä, siis avainasiakkaita.

Helena Lahtinen

Aluevaltuutettu

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue