Apua nopeasti asuinpaikasta riippumatta

Hyvinvointialueet ovat olleet suurten myllerrysten alla. Toimintoja on tehostettu ja parannettu. Valtakunnan puheenaiheena on ollut alijäämien kattaminen. Lähipalvelut ovat muuttaneet muotoaan. Pieniä yksiköitä on lakkautettu ja liikkuvia palveluita on viety tilalle. Digipalveluita on kehitetty ja omalääkärimallia otettu käyttöön tai suunnitelmat siihen ovat olemassa. Prosesseja ja toimintatapoja on kehitetty. Hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä kuntien, yritysten ja yhteisöjen kanssa. Kuntalaisia kannustetaan elintapaohjaukseen ja ohjataan liikuntaneuvontaan.

Hyvinvointialueiden toiminnan organisointi on muuttunut. Asiakas pyritään hoitamaan kerralla kuntoon, hänet ohjataan nopeammin eteenpäin ja syy sairauteen selvitetään ja hoitotoimenpiteet voidaan käynnistää. Muutos ei tietenkään tapahdu yhdessä yössä, vaan vaatii harjoittelua päästä totutusta tavasta toisenlaiseen toimintatapaan. Matkalla kuitenkin jo ollaan.

Pienten toimipaikkojen lopettaminen ei saa olla itsetarkoitus. Pienikin voi olla tehokas ja tarpeen juuri sillä alueella missä toimii. On selvitettävä lopettamisen vaikutukset ja hyödyt myös asukkaiden näkökulmasta. Ihmisten muutto keskuksiin ja maaseudun autioituminen on keskusteluttanut jo kauan. Syynä on yleensä palveluiden katoaminen kotinurkilta. Iäkkäämpi väestö tarvitsee myös hoivaa ja hoitoa. Toisaalta halutaan, että ihmiset asuisivat mahdollisimman pitkään kotona. Sinne järjestetään palveluita helpottamaan arkea. Käytännössä tämä on iso haaste.

Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueella Soitessa on tehty lukuisia toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia. Erikoissairaanhoitoon pääsyn jonot ovat Suomen lyhimpien joukossa ja parhaillaan rakennetaan uutta Sote-keskusta. Kiinteistöstrategian mukaan palveluita keskitetään uuteen keskukseen. Toisaalta ei ole tehty päätöstä siitä mistä tiloista luovutaan. Asia keskittämisestä leijuu siis ilmassa. Lehdistä on saanut lukea, kuinka Koivuhaan terveysasema Kokkolassa halutaan pitää pystyssä, toisaalta taas osa näkee, että se siirtyy Sote-keskukseen. Koivuhaka palvelee lähes kymmentätuhatta kuntalaista, siis pienen kaupungin kokoista väkimäärää. Omalääkärijärjestelmä on käytännössä toiminut kymmeniä vuosia, tutut lääkärit ja hoitajat ovat tunteneet asiakkaansa ja palvelu on ollut joustavaa ja tehokasta. Tällaisissa yksiköissä lääkäri hoitaa yleensä useamman potilaan päivässä kuin isommissa yksiköissä. Syynä on nimenomaan se, että lääkäri tuntee potilaan ja tietään hänen sairaudet. Minä liputan tällaisten yksiköiden puolesta. Kuntalaisten tulee saada apua nopeasti asuinpaikastaan riippumatta.

Helinä Marjamaa

aluevaltuutettu, Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soite

kaupunginhallituksen ja -valtuuston jäsen, Kokkola