Kuihdutaanko vai kasvetaanko?

Orpon hallitusta yhdistää halu sopeuttaa julkista taloutta ja luoda talouskasvua Suomeen. Hallituspuolueita jakaa näkemykset maahanmuutosta ja se, mikä on sopivaa puhetta maahanmuuttajista ja mikä ei. Tämä on aiheuttanut eniten turbulenssia hallituksen sisällä.

Viime aikojen ennusteet väkiluvun kehityksestä ovat muistutus siitä, että me tarvitsemme myös maahanmuuttoa. Tarvitsemme työperäistä maahanmuuttoa Suomeen, sillä väestöllinen huoltosuhteemme on vääristynyt ja tulevina vuosina työikäinen väestö tulee vähenemään merkittävästi. On myönteistä, että RKP ja Perussuomalaiset löysivät yhteisen sävelen Kanadan pisteytysjärjestelmästä. Kokoomuksessa on aina ymmärretty työperäisen maahanmuuton merkitys Suomelle.

Mikä on Kanadan pisteytysmalli? Kanadassa on panostettu pidemmän aikaan työperäiseen maahanmuuttoon. Kanada pisteyttää maahanmuuttajat sen mukaan, kuinka todennäköistä heidän integroitumisensa maan työmarkkinoille olisi. Kanadan mallissa nuoret, koulutetut ja kielitaitoiset maahanmuuttajat saavat korkeimman pistemäärän ja pääsevät todennäköisimmin maahan.

Pisteytysmallia kannatetaan laajasti eduskunnassa. On aika ryhtyä toimiin sen toteutumiseksi! Sellaisenaan sitä ei tarvitse Suomessa ottaa käyttöön, mutta sovellettuna kyllä. Pelkkä pisteytysmalli ei kuitenkaan auta, jos emme muuta asenteitamme maahanmuuttajia kohtaan. Rasismi on edelleen hyvin yleinen ja todellinen ilmiö Suomessa. Olisiko jokaisen aika miettiä täällä Etelä-Pohjanmaallakin omia asenteita? Mikä vieraassa oikein pelottaa?

Lieveilmiöihin pitää suhtautua vakavasti ja rikoksiin syyllistyneitä ei pidä hyysätä. Maassa on elettävä maan tapoja ja lakeja kunnioittaen. Pinttyneistä ennakkoluuloista maahanmuuttajia kohtaan on päästävä eroon, täällä Etelä-Pohjanmaallakin!

Voiko maahanmuutto vauhdittaa talouskasvua? Kyllä, jos se on työperäistä ja opiskeluperäistä. Työperäinen maahanmuutto lisää työvoiman määrää ja koulutetut maahanmuuttajat tuovat mukanaan osaamista, joka kehittää suomalaista työelämää ja lisää innovaatioita. On tutkittua, että työperäisen maahanmuuton kasvu voi lisätä merkittävästi kansantuotettamme.

Työperäinen maahanmuutto on kohtalonkysymys myös pienemmille kunnille. Monesti työperäinen maahanmuutto kohdistuu isoihin kaupunkeihin. Pienemmissä kunnissa pitää olla rohkeita ja visioida, että miten kuntiin saataisiin koulutettuja ja ahkeria maahanmuuttajia.

Pohjanmaan Närpiö on hyvä esimerkki pienestä kaupungista, joka on onnistunut kääntämään väkiluvun laskun nousuun. Tätä selittää osittain kaupunkiin kohdistunut maahanmuutto. Ei tarvitse olla metropoli, jotta saa houkuteltua maahanmuuttajia omalle paikkakunnalle. Pitää olla halu ottaa tulijoita vastaan, työpaikkoja ja keinoja kotiuttaa. ”Närpiön mallista” voisi ottaa moni pienempi kunta mallia. Suomi tarvitsee lisää maahanmuuttoa ja aktiivisempaa maahanmuuttopolitiikkaa, jossa puretaan maahanmuuttoon liittyvää turhaa byrokratiaa!

Ali Abdalla

Piirihallituksen varapuheenjohtaja

Puoluevaltuuston jäsen