Hyvinvoinnista kilpailuetua kunnalle

Kesälomakauden jälkeen uusi valtuustokausi on lähtenyt kunnissa käyntiin vauhdilla. Luottamustehtäviin valittujen kuntalaisten kalenterit alkavat täyttyä syksyn kokousajankohdista. Kuntataloudessa syksy on erityisen tärkeä ajankohta, sillä mm talousarvion laadinta seuraavalle vuodelle käynnistyy. Samalla tarkennetaan myös taloussuunnitelma lähivuosille. Valtion budjettiriihessä puolestaan päätetään kuntien valtionosuuksista ja mahdollisista muutoksista mm sote-rahoitukseen, verotukseen tai valtionavustuksiin. Kunnan verotulojen ennusteet tarkentuvat ja kunnissa päätetään seuraavan vuoden veroprosenteista. Syksyllä myös tehdään mahdolliset sopeuttamispäätökset kunnan taloudelliseen tilanteeseen perustuen.

Kunnan syksyyn liittyy muutakin päivittämistarvetta kuin talouteen liittyvät suunnitelmat. Kunnan strategia, hallintosääntö ja lukuisa muiden lakisääteisten suunnitelmien joukko odottaa tarkistamista. Näiden suunnitelmien joukossa on suhteellisen tuore hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnitelman (HYTE-suunnitelma). Osassa kunnista edessä on HYTE-suunnitelman tarkistaminen ensimmäistä kertaa.

Hyvinvointisuunnitelmien keskeisinä teemoja ovat olleet eri ikäisten ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen, terveelliseen ympäristöön panostaminen ja kuntalaisten osallistamisen ja yhteisöllisyyden vahvistaminen. HYTE-toiminnan tuloksista ja vaikuttavuudesta raportoidaan valtuustolle vuosittain. Laajempi hyvinvointikertomus laaditaan kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointisuunnitelmassa arvioidaan kunnan asukkaiden hyvinvoinnin nykytila, määritellään hyvinvoinnin edistämiselle tavoitteet, suunnitellaan tarvittavat toimenpiteet, jaetaan vastuut, mitataan edistymistä ja varmistetaan asukkainen osallisuus.

Väistämättä on selvää, että kuntien rooli asukkaidensa hyvinvoinnin edistäjänä kasvaa lähivuosina. Hyvinvointitarpeet ovat kunnissamme kasvussa mm ikääntymisen, nuorten pahoinvoinnin tai palvelujen heikentyneen saavutettavuuden lisääntyessä. Kuntien talouden heikko tila voi vaikuttaa hyvinvoinnin edistämisen toimiin. Mikäli toimintaan osoitetut resurssit ovat riittämättömät, ei valituilla toimenpiteillä saavuteta haluttua vaikuttavuutta.

Hyvinvointityöstä tulee jatkossa näkyvä osa kunnan strategista johtamista. Työn tuloksena saadaan tietoon perustuva kokonaiskuva asukkaiden hyvinvoinnista niin usein kuin nähdään tarpeelliseksi. Näkyväksi tehty järjestelmällinen hyvinvointityö osoittaa kunnan sitoutumisen asteen kuntalaisten hyvinvoinnin edistämisessä. Se parantaa kunnan imagoa hyvinvointiin panostavana, vetovoimaisena ja vastuullisena alueena. Sillä on positiivinen vaikutus kunnan vetovoimaan uusien asukkaiden ja yritysten silmissä. Toivonkin, että mahdollisimman moni kunta ottaa hyvinvoinnin edistämisen tosissaan ja näkee sen mahdollistamat hyödyt merkittävänä imagotekijänä omassa kunnassaan. Kunnan hyvinvointityössä on kyse arjen teoista ei pelkästä lakisääteisestä suunnitelmasta.

Lea Puotinen

Piirihallituksen jäsen

Kauhava