Talouskuri turvaa itsenäisen päätöksentekokyvyn Etelä-Pohjanmaalla

Etelä-Pohjanmaan väestö- ja ikärakenne ovat suuressa muutoksessa. Lasten ja nuorten ikäluokat ovat pienentyneet ja työikäisten määrä on vähentynyt huomattavasti. Samaan aikaan ikääntyneiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Jos nykyinen suuntaus jatkuu, on vuonna 2040 lähes joka kolmas Etelä-Pohjanmaalla asuva on yli 65-vuotias! Koko Suomea ravisuttava muutos väestöpohjassa näkyy myös meillä – vain Seinäjoki ja sen ympäristö kasvavat. Nämä väestörakenteen muutokset ja Etelä-Pohjanmaan huomattava alueellinen sairastuvuus on välttämätöntä huomioida palvelutarjonnassa. On selvää, tai ainakin sen pitäisi olla selvää, että asioiden muuttuessa, myös sote-palvelut on toteutettava uudella tavalla. Viime vuoden menoihin aluevaltuusto sai aikaan vain noin 0,8 prosentin päätösperusteiset säästöt. Se on vaatimaton luku.

Etelä-Pohjanmaan sote- sekä pelastuspalvelut voidaan pelastaa muualta tulevan ohjauksen ikeestä pelastamalla hyvinvointialueemme talous. Olemme tilanteessa, jossa alijäämää viime vuodelta kertyi yli 60 miljoonaa ja edelliseltäkin vuodelta 2023 yli 40 miljoonaa. Jotta pystyisimme investoimaan jatkossa, valtiovarainministeriö vaatii uskottavaa säästöohjelmaa lainanottovaltuutemme turvaamiseksi. Jollei tällaisesta poliittisessa päätöksenteossa kyetä päättämään, ottaa ministeriö alueestamme tukevan ohjausotteen. Varmaa on, että kyyti tulee silloin olemaan kylmää. Tämä on huono perintö ja synkkä lähtökohta tulevalle uudelle valtuustolle, koska sen vaikutusmahdollisuudet päätöksentekoon vähenevät.

Olemme tosi paikan edessä; pelissä on itsenäisen Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen päätöksenteko ja sitä kautta koko maakunnankin olemassaolo!

Sote-uudistuksen tavoitteena oli yhdenvertaisten palveluiden turvaaminen ja kustannusten kasvun hillitseminen. Tätä uudistustyötä hyvinvointialueellamme nyt tehdään. Lakisääteiset palvelut turvataan, mutta tuotantotavat muuttuvat. Ympärivuorokautisen palveluasumisen painotuksesta siirrytään kohti yhteisöllistä asumispalvelua, paikan päällä tapahtuvista vastaanotoista siirrytään kohti etävastaanottoja. Kiinteistömassaa vähennetään, ostopalvelut perataan, erikoissairaanhoito ja palveluverkkokaan eivät jää koskemattomaksi- palvelutarpeita kuitenkin huomioiden.

Kaikkea ei kuitenkaan voi keskittää eikä se tuo säästöjä. Esimerkiksi sydäninfarktissa sepelvaltimoiden pallolaajennus on tehtävä mahdollisimman nopeasti, muuten kuolleisuus lisääntyy huomattavasti. Eteläpohjalaisten oma laajan päivystyksen sairaalamme turvaaminen ja erikoisosaajien pitovoima on meidän kaikkien eteläpohjalaisten etu. Henkeä pelastava hoito on oltava lähellä.

Hyvinvointialueiden alkua on leimannut liika poliittisuus. Sote-palvelut ovat meille kaikille – ihan jokaiselle – välttämättömiä. Hyvinvointialueemme päätöksenteon säilyttäminen meidän eteläpohjalaisten käsissä vaatii terveen talouden ja yhteisen tahtotilan kokonaisedusta.

Elina Kärnä

Jaakko Pukkinen

Lasse Rajala

Etelä-Pohjanmaan Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtajisto