Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on ykköstavoite

Iso Sote-uudistus siirsi kuntien päätäntävaltaa hyvinvointialueille. Mutta jo laki sanoo, että kuntien ja hyvinvointialueen pitää huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen parantamisesta yhdessä. Sitä ei saa eikä voi ulkoistaa kunnista pois. Kokoomuksen ryhmä teki tammikuun hyvinvointialueen valtuuston kokouksessa aloitteen tämän yhteistyön terävöittämisestä. Esitimme, että järjestetään säännöllisiä tapaamisia kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijoiden kesken vähintään kaksi kertaa vuodessa. Tavoitteena on varmistaa, että yhteistyö on suunnitelmallista, kattavaa ja tehokasta. Kunnissa on erilaisia haasteita ja näin varmistettaisiin lakisääteisten tehtävien täysimääräistä toteutumista kuntien asukkaille.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointiraportti 2024 osoitti sen, miten meillä menee muuhun maahan verrattuna. Itse toimin valtuuston lisäksi yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnassa, jossa tätä raporttia valmisteltiin. Se on erittäin mieluisa lautakunta vaikuttaa, koska päivätyönikin pyörii terveysliikunnan ja -neuvonnan ympärillä.

Otan muutamia nostoja siitä:

Meillä on ikävä kyllä maan korkein diabetes- ja syöpäindeksi, mutta toisaalta Kuntaliiton hyvinvointi-indikaattorin perusteella maakunnassa vain kolme kuntaa jäi maan keskiarvon alapuolelle. Se on jo jotain. Evijärvi ja Kuortane kärjessä.

Vuoden 2026 alusta hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kerroin eli ns. HyTe-kerroin on kannustin ja vaikuttaa suoraa kuntien rahoitukseen. Eli, jos kunnissa pystytään parantamaan hyvinvointia, siitä saadaan rahallista bonusta. Konkreettisia esimerkkejä siitä, miten hyvinvointia arvioidaan on: onko hiekoituksesta huolehdittu, ettei tulisi kaatumisia ja lonkkamurtumia tai kuinka paljon on mielenterveyshäiriöiden takia työkyvyttömyyttä tai onko kuraattori-resurssi kouluille riittävä, jne. Kuntien kaikki toimialueet ovat tässä työssä mukana.

Raportin mukaan opiskelijoiden kuraattori-palvelut ovat meillä maan keskivertoa parempia, mutta opiskelijamäärä per psykologi vastaavasti yli kolme kertaa korkeampi kuin koko maassa. Monessa koulussa tätä palvelua ei ole ollenkaan. Tätä hätähuutoa on tuotu esiin ympäri maakuntaa. Avoimiin virkoihin ei ole aina edes hakijoita. Vaikea yhdistelmä ratkaistavaksi.

Yleisesti voin todeta, että huolenaiheita riittää: mielenterveysongelmista, ylipainosta, päihdepalvelujen saatavuudesta, ikäihmisten palveluista ja yksinäisyydestä.

Ennaltaehkäisevät, matalan kynnyksen palvelut oikea-aikaisina on oltava tavoitteissa korkealla. Myös kulttuurilla on äärimmäisen tärkeä merkitys hyvinvoinnin kannalta. Onneksi Etelä-Pohjanmaalle on laadittu oma kulttuurihyvinvointisuunnitelma. Tosin kunnissa tätä toteutetaan hyvin vaihtelevasti.

Uutiset ovat täynnä säästämistä ja supistamista. Ei vaivuta kuitenkaan synkkyyteen, vaan muistetaan, että hyvinvointi ja terveyden edistäminen on kunnan ja hyvinvointialueen yhteistyössä toteutettava merkittävä perustehtävä. Se tuo onnellisuutta ja parempaa elämänlaatua. Se tuo osallisuutta oman elämänpiirin viihtyvyyteen ja turvallisuuteen.

Pidetään se kirkkaana mielessä.

Annu Ridanpää-Taittonen

Hyvinvointialueen valtuutettu

Yhdyspintatyön sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen lautakunnan jäsen

Kuortaneen kunnanvaltuuston pj.