Hyvinvointialueiden uusi suunta – Ikonen rohkaisee oikean hetken käyttämiseen

Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikosen mielestä hyvinvointialueilla on nyt tuhannen taalan paikka. Vuoden 2023 alusta perustettujen hyvinvointialueiden tulee käyttää tilaisuus palveluiden uudistamiseen ja kehittämiseen. Ikosen mielestä ei ole järkevää siirtää kaikkia vanhoja tapoja sellaisenaan uuteen rakenteeseen.

– Nyt hyvinvointialueilla on aidosti oikea hetki miettiä uudenlaisia tapoja järjestää palveluita, hyödyntää digitalisaatiota ja ohjata hoidon painopistettä ennaltaehkäisevään hoitoon. Tämä hetki pitää käyttää nyt hyödyksi.

Ikosen mielestä on selvää, etteivät rahat ja osaajien määrä riitä ylläpitämään nykyisen kaltaista järjestelmää.

– Nyt on aika tehdä ne uudistukset ja hyödyntää kaikki se osaaminen, jolla ihmisille tärkeät palvelut saadaan järjestettyä tulevaisuudessakin.

Hallituksen tavoitteena on ihmisille tärkeiden palveluiden turvaaminen. Ikosen mukaan hallitus haluaa tukea hyvinvointialueita ja toimia hyvänä kumppanina.

– Tavoitteena on siirtää painopistettä korjaavista palveluista kohti aiempaa varhaisempaa tukea ja apua sekä ennaltaehkäisyä. Haluamme varmistaa oikea-aikaisen hoitoon ja palveluihin pääsyn ja purkaa syntyneitä jonoja.

Hallitus panostaa hoitojonojen purkamiseen ja ongelmien ennaltaehkäisyyn

Hyvinvointialueet ovat käynnistäneet toimintansa haastavassa taloudellisessa tilanteessa ja alijäämät ovat monilla alueilla olleet erittäin mittavia. Ikonen korostaa kuitenkin, että hyvinvointialueet ovat toimineet vuoden 2023 alusta ja myös palveluiden uudistaminen ja talouden tasapainottaminen vaatii aikaa.

Ikosen mukaan hyvinvointialueiden ohjausta tullaan uudistamaan.

– Vaikka valtion ohjausta vahvistetaan, se on jatkossakin luonteeltaan vuorovaikutteista. Valta ja vastuu ovat hyvinvointialueilla.

Hallitus käyttää myös 335 miljoonaa euroa Kela-korvauksien nostoon. Tämän tarkoituksena on auttaa hoitojonojen purkamisessa.

– Samaan aikaan hoidon painopistettä pyritään siirtämään kohti varhaisempaa tukea ja ongelmien ehkäisyä ajoissa muun muassa toteuttamalla hallitusohjelmassa linjattu sote-palvelureformi. Lisäksi poistetaan esteitä palveluiden integraation, tietojohtamisen, digitalisaation ja henkilöstön riittävyyden edistämiseksi.

Analysoidulla tiedolla ja vaikuttavuudella on suuri merkitys sote-sektorilla, sillä kustannukset kasvavat jatkuvasti ja muodostavat merkittävän osan rahankäytöstä.

– Jos emme etsi uudenlaisia tapoja järjestää palveluita, kustannukset karkaavat käsistä. Kasvavien kustannusten paineessa on erityisen tärkeää kohdentaa rahat tarkasti ja tehokkaasti tärkeimpään: ihmisten hyvään hoivaan.

Hyvinvointipalveluihin tarvitaan kaikkien osaamista

Ikonen näkee yksityisellä sektorilla, järjestöillä ja muilla toimijoilla erittäin tärkeän roolin hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluiden tuottamisessa ja kehittämisessä.

– Tässä tilanteessa tarvitaan kaikkien osaamista. Myös hallitusohjelman selkeä tahto on, että lainsäädännöstä puretaan monituottajuuden esteitä.

Parhaaseen lopputulokseen päästään hyödyntämällä erilaisia palvelutuotannon tapoja. Tämä on paitsi kustannustehokasta, myös järkevää sekä tekijöiden että potilaiden ja asiakkaiden kannalta.

– Näen paljon mahdollisuuksia siinä, että hallitusohjelmassa linjatun kustannuslaskentamallin myötä palveluita pystytään paremmin vertailemaan ja parhaat käytännöt saadaan jakoon, jotta saamme mahdollisimman hyviä palveluja kaikkialle Suomeen.

Ikonen rohkaisee lämpimästi myös uusien digitaalisten ratkaisuiden ja teknologian käyttöönottoa hyvinvointialueilla. Kasvokkain kohtaamisen tärkeydestä, ja välttämättömyydestä monissa tapauksissa

– Monia asioita on kuitenkin sujuvinta hoitaa etänä. Teknologian fiksu käyttö vapauttaa osaajien aikaa tärkeimpään eli ihmisten kohtaamiseen ja hoivaan.

Optimistinen näkymä tulevaisuudesta

Ministeri Ikonen on toiminut kunta- ja alueministerinä kesäkuusta 2023 lähtien. Hyvinvointialueiden tulevaisuudesta on käytetty useita puheenvuoroja. Ikonen suhtautuu tulevaisuuteen optimisesti ja muistuttaa, kuinka Suomessa on ratkaistu haasteita aikaisemminkin ja luotu toimiva yhteiskunta, jota jokainen sukupolvi vie vuorollaan eteenpäin.

– Henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden varmistaminen on yksi tärkeimmistä tehtävistämme, kun mietitään palveluiden kestävyyttä nyt ja tulevaisuudessa. Ihmisille tärkeissä palveluissa avainasemassa ovat osaavat ja hyvinvoivat ammattilaiset.

Hallitus on tehnyt töitä muun muassa koulutetun hoito- ja hoivahenkilökunnan saatavuuden parantamiseksi, työhyvinvoinnin ja hyvän johtamisen edistämiseksi sekä ammattilaisten saumattoman yhteistyön mahdollistamiseksi yli hallintorajojen.

– Haluamme erilaisin toimin purkaa tarpeetonta byrokratiaa, jotta kuormitus vähenee ja työaika kohdentuu aiempaa paremmin asiakkaiden kohtaamiseen. Sote- ja pelastusalan henkilöstön riittävyyden ja saatavuuden turvaamiseksi on käynnistetty myös Hyvän työn -ohjelma ja varattu sille rahoitusta.

Julkisessa keskustelussa ei pidä unohtaa, että Suomi on täynnä osaavia ammattilaisia, kekseliäisyyttä ja innovaatiokykyä.

– Uskon, että yhteistyöllä, tietoon ja tutkimukseen nojaten ja nykyajan työkaluja hyödyntäen saamme haastavissakin tilanteissa luotua kestäviä ja täysin uudenlaisia ratkaisuja, joilla hyvinvointiyhteiskunta kantaa tulevatkin polvet.