Sote-palveluiden saatavuutta on nopeasti parannettava
Sote-uudistus tehtiin siksi, että hoitoja ja muita palveluja saataisiin nopeammin. Tavoite näyttää olevan vielä kaukana. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hoitojonot ovat pitkät, ja pääsy myös ikäihmisten palveluihin ja muihin sosiaalipalveluihin on jopa vaikeutunut.
Jonoissa ei kukaan parane. Kaikki sote-palveluiden saatavuuden parantamiskeinot on otettava käyttöön, ei tästä muuten mitään tule.
Jokaisen on voitava luottaa siihen, että hän saa tarvitsemansa hoidon ja hoivan sekä muun palvelun oikea-aikaisesti ja sujuvasti. Hoitoon ja palveluihin pääsyä on nopeutettava ja ihmisten palvelutarpeisiin on pystyttävä vastaamaan viiveettä.
Orpon hallituksen hallitusohjelmassa on listattu lukuisia keinoja palvelujen saatavuuden parantamiseksi. Suuri osa hallitusohjelmassa mainituista kehittämiskeinoista on jo nyt hyvinvointialueilla käytettävissä.
Terveydenhuoltolain mahdollistama valinnanvapaus on voimassa. Lain mukaan ihmisellä on mahdollisuus valita hoitopaikkansa. Kiireettömän hoidon valinnanvapaus koskee terveysaseman valintaa ja erikoissairaanhoitoa.
Hallitusohjelman mukaan terveysaseman vaihtoa jatkossa edelleen helpotetaan: kiireettömän hoidon hoitopaikan vaihto mahdollistetaan kolmen kuukauden välein ja valinnan voi jatkossa tehdä myös digitaalisesti.
Perusterveydenhuollon vastaanottotoimintaa voidaan ostaa myös yksityisen tuottamana.
Lisäksi hallitusohjelmassa on päätetty edelleen kehittää palvelusetelikäytäntöjä ja maksusitoumuksia ja niillä myös vahvistetaan asiakkaan hoitotakuun toteutumista.
Hallitusohjelmassa on linjattu, että jos ihminen ei saa tarvitsemaansa julkista palvelua hoitotakuuajan sisällä, on hänellä oikeus saada palveluseteli tai maksusitoumus toisen palvelutuottajan tarjoamaan palveluun. Tätä lainsäädäntöä tulee nyt valmistella ripeästi.
Kela-korvauksia on jo nostettu hoitojonojen purkamiseksi ja Kela-korvauskäytäntöjä edelleen uudistetaan.
Palveluiden saatavuutta tulee parantaa myös edistämällä etäpalveluita ja digitaalisia palveluita. Niitä käytetäänkin jo monella hyvinvointialueella. Kaikille kansalaisille sähköiset- ja etäpalvelut eivät toki ole mahdollisia, eivätkä ne kaikkiin vaivoihin edes sovi, mutta he, jotka niitä voivat käyttää, vapauttavat vastaanottoaikoja muille.
Työterveyshuolto ja korkeakouluopiskelijoiden terveydenhuolto (YTHS) on otettava paremmin osaksi ihmisen palvelu- ja hoitokokonaisuutta. On kovin kummallista, että jos henkilö lähetetään työterveyshuollosta hyvinvointialueelle saamaan hoitoa, otetaan hänestä usein samat tutkimukset uudelleen.
Eri alojen erikoislääkärien konsultaatiopalveluja ja vastaanottotoimintaa sote-keskuksissa pitää lisätä. Niistä on eri puolilla maatamme hyviä kokemuksia muun muassa kansansairauksien ja pitkäaikaissairauksien sekä lasten sairauksien hoidossa.
Hoidon jatkuvuuden vahvistamisessa kannattaa hyödyntää myös omalääkäri-, omahoitaja- ja omatiimimallia.
Hyvinvointialueet käynnistyivät vuosi sitten. On muistettava, miksi nämä alueet haluttiin: Keskeistä on vahvistaa palveluiden saatavuutta, kustannusvaikuttavuutta ja jatkuvuutta.
Jotta kansalaisten lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan oikeasti turvata, tarvitaan julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelujen ja yhteistyön parempaa hyödyntämistä.
Paula Risikko
Eduskunnan varapuhemies, kansanedustaja
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen valtuuston pj
Terveystieteiden tohtori