Vuosi vaihtui, mitä jäi, mitä tulossa?

Mennyt vuosi oli ensimmäinen, jolloin alkoi käytännössä kuntasektorin historian suurimmanmuutoksen toiminta; sosiaali- ja terveystoimi kokonaisuudessaan sekä alueellisina toimijoina jo 20 vuotta olleet kuntarahoitteiset pelastustoimet siirrettiin kuntien vastuulta hyvinvointialueiden vastuulle ja rahoitusvastuu kunnilta valtiolta. Muutos koski lähes 200000 työntekijää maassamme ja Etelä-Pohjanmaalla n 10000 työntekijää. Kunnilta napattiin 12,64 %:a kuntaverosta hyvinvointialueiden toimintojen rahoitukseen. Sote-uudistukseen liittyvä veromuutos piti olla neutraali ja sitä se kansalaisten kannalta onkin, mutta kuntien osalta näyttää, että puolet voittavat ja toinen puoli häviävät.

Hyvinvointialueiden ja pienentyneiden kuntatoimintojen ensimmäinen vuosi on takana. Monet kunnat ovat vielä vuonna 2023 tekemässä positiivisia tilinpäätöksiä. Hyvinvointialueiden tilanne ei sen sijaan ole missään hyvä, esim. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen vuoden 2023 tilinpäätös lienee pakkasella runsaat 40 milj.€. Maassamme arvioidaan hyvinvointialueiden vajeen olevan yhteensä noin miljardi €. Lopulliset tilinpäätösluvut selviävät huhtikuun 2024 paikkeilla.

Julkisen talouden haasteet ovat vuoden 2024 aikana todellisia. Kuntien talouden totuus on edessä viimeistään vuoden 2025 talousarvioita tehtäessä valtionosuuksien tarkentuessa kuntien 2021 ja 2022 todellisten sote-menojen mukaan. Kuntien ilmoitukset vuoden 2022 sote-menoista hyvinvointialueiden laskentapohjaan olivat alakantissa. Kuntien ja hyvinvointialueiden talouspaineiden taustalla ei kuitenkaan ole verotulojen uusjako vaan valtionosuuksien perusteet, sillä nekin muuttuivat sote-uudistuksessa. Muutoksen vuoksi kuntien talouteen ja sitä kautta mahdollisesti verotukseen vaikuttavat nyt aiemmat todelliset sote-kustannukset.

Valtionosuudet oli laskettu talousarvioiden sote-menojen pohjalta ja nyt kun pohjana on kuntien todelliset toteutuneet menot, niin ne ovat kunnissa 700 milj. € suuremmat kuin talousarvioissa ilmoitetut menot ja koska nämä ovat sote-menoja, ne kuuluvatkin hyvinvointialueille. Lisäksi hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta painavat vuonna 2023 nousseet kustannukset.

”Uudet kunnat” ovat olleet käynnissä jo runsaan vuoden. Kuntiin jäi suurimmaksi vastuuksi varhaiskasvatus ja sivistys. Näissä kunnilla on suurin taloudellinen ja toiminnallinen vastuu. Lisäksi kunnat vastaavat edelleen teknisestä toimialasta, hyvinvoinnin ja ja terveyden edistämisestä, kirjastoista, vapaa-aikatoimesta jne. Ihminen on kuntasektorilla jatkossakin tärkein ja siksihänkunnat ovat olemassa.

Nykytilanteessa kuntia haastaa kyky uudistua vastaaman olemassa olevaa toimintaympäristöä.Kunnista lähti 50-65% taloudesta ja hieman vähemmän henkilöstöstä hyvinvointialueille. Mikä on jatkossa kunnan tehokas ja kuntalaisia tehokkaasti ja taloudellisesti palveleva organisaatiorakenne tuleville vuosille? Tuleen ei saa jäädä makaamaan.

Muutokset eivät lopu hyvinvointialueiden muodostamiseen, sillä edellisellä hallituskaudella päätetty työvoimahallinnon uudistus alkaa 2025. ”Työkkärin” palvelut siirtyvät valtiolta kuntien muodostamille yhteistoiminta-alueille. Kotikuntani Isokyrö on mukana Seinäjoen ja Ilmajoen kanssa yhteisessä alueessa. Kunnille tapahtuvan TE-palvelujen siirron tavoitteena on tuodapalvelut lähemmäksi asiakkaita. Kun työllisyyspalvelut, kunnan koulutuspalvelut sekä elinkeinopalvelut ovat saman järjestäjän vastuulla tukevat palvelut nopeamman työllistymisen tavoitetta.

Kuntien ja hyvinvointialueiden yhteinen tehtävä on alueen ja kuntien asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Tuo ei ole todellakaan pieni asia, vaan aivan keskeinen selviytymiskeino arjen elämässä. Työntekijäpula terveyden ja hyvinvoinnin sektoreilla on valtava, kiinteistöissä on runsaasti haasteita, taloustilanne ei ole helppo millään osa-alueella – tulevaisuuteen katsotaan rohkein mielin.

Uudistukset ovat eduskunnan päätöksiä, mutta se ei takaa mitään, vaan organisaatiot on saatava toimimaan yhteisten tavoitteiden suuntaan. Taloudet on tasapainotettava ja palvelut saatava kuntoon. Kokemuksesta tiedän, että tekemistä riittää niin toimintojen yhtenäistämisessä kuin päätöksenteossa! Taustalla on kuitenkin ihminen!

Turvallista vuotta 2024!

Jaakko Pukkinen
kunnanvaltuuston puheenjohtaja, 
aluehallituksen jäsen