Maalaisjärkeä soteen

Hyvinvointialueiden ensimmäinen toimintavuosi on kääntynyt loppusuoralle. Kautta maan alueet ovat kamppailleet samojen ongelmien kanssa. Erityisenä murheenkryyninä on ollut alueiden taloudellinen tilanne. Jo avausvuonna hyvinvointialueet ovat tekemässä noin miljardi euroa alijäämää. Näin ollen sote-uudistuksesta tuli pitkälti hallinnollinen uudistus ja palveluiden kehittäminen jäi hyvinvointialueiden vastuulle. 

Pohjanmaan hyvinvointialue on kielellisesti ja maantieteellisesti poikkeuksellinen hyvinvointialue. Alueemme valtakieli on ruotsi ja vähemmistökieli suomi. Etäisyydet ovat pitkät, maakunnan reuna-alueilta matkaa Vaasan keskussairaalaan on jopa puolitoista tuntia. Pohjanmaan hyvinvointialueen kärkiarvo on yhdenvertainen ja tasa-arvoinen toiminta. Palvelulupauksiamme ovat mm. asiakas aina ensin, palvelukokonaisuutemme on yhteensovitettu ja kestävä sekä olemme lähellä, kun tarvitset meitä. Näiden kirjausten on toteuduttava myös käytännön tasolla eikä vain juhlapuheissa. 

Kokoomuksen aluevaltuustoryhmä on painottanut läpi valtuustokauden kielellistä yhdenvertaisuutta ja yli hyvinvointialuerajojen tapahtuvaa yhteistyötä. Vanhan Vaasan läänin hyvinvointialueiden yhteistyötä on kehitettävä aktiivisella otteella. Keinotekoisilla hallinnon rajoilla ei pidä olla merkitystä pohjalaisten sote-palveluiden kehittämisessä, vaan vanhaa Vaasan lääniä on pyrittävä tarkastelemaan myös yhtenä kokonaisuutena. Tulevaisuudessa edessä saattaa olla hyvinvointialueiden yhdistäminen kautta maan, joten tähän on varauduttava. 

Yhteistyölle on valtava tarve etenkin nyt, kun alueet tekevät parhaillaan palveluverkkomuutoksia. Muutoksia laadittaessa meidän tulee mennä asiakkaat kärjessä, ei hallinto ja byrokratia edellä. Esimerkiksi Kruunupyystä Kokkolaan on lyhyempi matka kuin Laihialta Vaasaan. Tämän tyyppisissä tilanteissa on erityisesti järkevää pohtia alueiden yhteistyötä palveluiden tarjoamisen osalta. Kun kyse on terveydestä, tulee palvelua voida saada läheltä ja mahdollisimman nopeasti, kun tilanne sitä vaatii. 

Kun kyse on terveydestä, tulee palvelua voida saada läheltä ja mahdollisimman nopeasti, kun tilanne sitä vaatii. 

Sitten kielellisistä oikeuksista. Huoli palveluiden saamisesta omalla äidinkielellä on suuri ja se luo erityisen haasteen meillä Pohjanmaan hyvinvointialueella. Samaan aikaan kun palveluja tulee tarjota lain puitteissa edelleen heikkenevällä rahoituksella, meidän on taattava, että palvelua saa molemmilla kotimaisilla kielillä. Olemme kaukana palvelulupaustemme toteutumisesta, jos esimerkiksi laihialainen potilas kuljetetaan toipumaan rankasta sairaalaoperaatiosta Närpiön yleislääketieteen osastolle tai närpiöläinen päinvastoin. Jokaisen pohjalaisen on voitava luottaa siihen, että tarvittavaa apua saa omalla äidinkielellään, kun sitä tarvitsee. 

Käytetään maalaisjärkeä. Pidetään kiinni kielellisestä tasa-arvosta, laitetaan pohjalaisten palvelut kärkeen ja byrokratia minimiin. 

Antti Tuomela (kok.) 

Aluevaltuutettu 

Laihia