Kylän suurin kypärä ja letku letkeä – pelastuslaitoksesta turvallisuuden edistäjäksi
Pelastustoimen uudistus ja siirto hyvinvointialueelle toteutettiin osana pitkänsitkeää sote-uudistusta. Valtioneuvoston Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen 2030 – toimeenpano-ohjelmassa (Valtioneuvoston julkaisuja 2023:70) todetaan, että väestön hyvinvointi, terveys ja sisäinen turvallisuus ovat keskinäisessä tiiviissä yhteydessä. Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallintosäännön mukaan turvallisuuslautakunta vastaa muiden tehtäviensä ohella hyvinvointialuekonsernin kokonaisturvallisuudesta ja varautumisesta yhteistyössä alueen kuntien, elinkeinoelämän ja järjestöjen kanssa.
Hyvinvointialueen riskienhallinta, pelastustoimi sekä palvelujärjestelmän kattavuus ja toimivuus ovat entistä isäntäkuntamallilla toimineita pelastuslaitoksia laajempi ja monisyisempi kokonaisuus. Uusi tehtäväkenttä ja resurssit – vain pari prosenttia konsernin budjetista – haastavat turvallisuuden edistämistyötä kohti toimeenpano-ohjelman mukaista ennaltaehkäisevämpää painotusta nopeasti muuttuvassa turvallisuustilanteessa.
Hyvinvointialue on turvallisuuden edistämisen vastuutaho, mutta toimintakokonaisuus hakee vielä muotoaan. Maakuntaan perustettu ja syksyllä 2022 kokoontunut turvallisuusfoorumi ei toistaiseksi ole linkittynyt hyvinvointialueen turvallisuuslautakunnan toimintaan, erillisenä toimii myös isäntäkuntamallilla jatkava ympäristöterveydenhuolto.
Yksilön ja ympäristön turvallisuuteen vaikuttava ympäristöterveydenhuolto jäi jostain syystä soteuudistuksen valmistelun pyörteissä hyvinvointialueen ulkopuolelle. Kuitenkin ympäristöterveydenhuollon tehtäväkokonaisuudet – elintarvikevalvonta, terveydensuojelu, tupakkavalvonta, eläinlääkintähuolto, yleinen ympäristöterveyshaittojen arviointi ja ympäristöterveyden erityistilanteisiin varautuminen – linkittyvät monisäikeisesti ja selkeästi hyvinvointialueen turvallisuuden, terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.
Onnettomuuksien ohella yhteistyötä ja uusia toimintatapoja edellyttävät sairauksista johtuvat ongelmat, esimerkiksi hoitamattomat mielenterveysongelmat ja muistisairauksien lisääntyminen, samoin yksin asuminen ja väestön ikääntyminen. Kyberturvallisuus korostuu digipalveluiden lisääntyessä ja palveluiden siirtyessä yhä enemmän verkkoon.
Paloauto ja ambulanssi ovat näkyviä turvallisuustoimijoita, mutta hyvinvointialueen turvallisuuden edistäminen ja ennaltaehkäisyn vahvistaminen edellyttävät hallintosääntöön kirjattua verkottumista kuntien, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kolmannen sektorin kanssa. Eri toimijoiden varautumisen turvallisuus- ja valmiussuunnitelmista saatavan tiedon avulla turvallisuudesta vastaava hyvinvointialue voi saada kokonaiskuvan alueensa toimijoiden turvallisuustyön tasosta ja resursseista.
Turvallisuus ei tarkoita ainoastaan riskien ja uhkien poissaoloa, vaan myös luottamusta omaan, yhteisön ja koko yhteiskunnan kykyyn suojautua ja tarvittaessa palauttaa turvallisuus entiselleen kriisin jälkeen. Turvallisuuden tunne edellyttää osallisuutta ja luottamusta muihin ihmisiin ja yhteiskunnan toimintaan.
Turvallisuus on myös kustannuskysymys: hyvinvointi tulee halvemmaksi.
Helena Lahtinen
aluevaltuutettu
turvallisuuslautakunnan jäsen
sotekonkari Lapualta