Yhdenvertaisuuden kupla on akilleen kantapää
Hyvinvointialueen palveluiden järjestämisessä ollaan kompastumassa yhdenvertaisuuden tavoitteluun, arvoon, josta on tulossa alueemme akilleen kantapää. Mantra, jolla perustellaan muita arvoja vastaan sotivia päätöksiä. Muita strategiamme arvoja ovat asiakaslähtöisyys, vaikuttavuus ja talous, uudistumiskyky ja kehitysmyönteisyys.
Arvojen ja strategian tarkoitus on auttaa ja ohjata niin hallinnon, työntekijöiden kuin päättäjien työtä. Näillä viestitään alueen asukkaille siitä, mitä on lupa odottaa, mitä tavoitellaan. Nyt käsillä oleva UTV-ohjelma eli uudistamis-, tuottavuus- ja vaikuttavuusohjelma ja kireä taloustilanne tuntuvat nostaneet yhdenvertaisuus tavoitteen ainoaksi keihäänkärjeksi, perusteluksi päätöksille.
Arvoperusteinen toiminta on osa tiedolla johtamista. Arvoja ja tavoitteita tuleekin tarkastella ja seurata kokonaisuutena, irrallisina ne eivät tue toimintaa. Kompastuminen tapahtuu, kun arvojen irrallinen tulkitseminen johtaa palveluiden käyttäjän unohtamiseen.
Vaativa taloustilanne on omiaan viemään ajattelua suuntaan, jossa tehdään päätöksiä rahasilmälasit päässä, ihminen unohtaen eli kuten aina on tehty. Sorrutaankin ajattelemaan, että jos jossakin on hyvin, se ei ole yhdenvertaista. Uudistumiskyky ja kehitysmyönteisyys haastavat asiakaslähtöisen ajattelun toteutumiseen julkisella sektorilla. Nyt yhdenvertaisuuden tulkinta kuulostaa keppihevoselta heikennyksiin, ei kehittämiseen. Tärkeä on muistaa, että yhdenvertaisuus palveluissa on eriasia kuin yhdenvertaisuuden kokemus ihmisenä. Siksi vaaditaan erityistä tarkkuutta.
Alueellisen yhdenvertaisuuden toteutuminen sekä saatavuudessa että saavutettavuudessa ovat strategian tavoitteissa. Onkin syytä pohtia, miten edes olisi mahdollista, että ison alueen ihmisille järjestetään palvelut, joissa alueen äärilaidassa asuvan kokemus palveluista on sama kuin Seinäjoella tai muussa sote-keskuksessa asuvan kokemus? Korostan, että kokemus palveluista ei automaattisesti ole hyvä suurissa keskuksissa ja huono alueen laidoilla.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen palveluissa ei ole mahdollista. Mielestäni on väärin viestiä, että näin olisi. Nostan keskiöön sen sijaan tarpeen mukaiset ja terveyttä edistävät palvelut, joissa tulkinnanvaraa on vähemmän. Ne haastavat kehittämiseen ja toteuttamaan muitakin strategian arvoja sekä lupausten mukaan hyödyntämään olemassa olevia toimivia käytänteitä. Tämä jättää alueellista liikkumavaraa ja antaa mahdollisuuden todelliseen avoimuuteen ja kuulluksi tulemiseen. Asiakaslähtöisesti.
Riitta Koivula (kok.)
aluevaltuutettu
tarkastuslautakunnan vpj., Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Pohjanmaan Kokoomusnaiset, vpj.