Hyvinvointialueet kuntoon

Meidän päättäjien tärkeimpiä tehtäviä on huolehtia heikommassa asemassa olevista. Tämä koskee erityisesti ikäihmisiä sekä huonosti voivia nuoria ja muita avun tarpeessa olevia. Sote-uudistus on valtava hallinnollinen muutos, jonka tarkoitus on luoda potilaita hyödyttävä yhtenäinen kustannustehokas sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä.

Poliittisen toimintani yksi johtoajatus on välittäminen. Hoitotyöntekijät jos ketkä välittävät. He ansaitsevat kaiken arvostuksen, tuen ja resurssit. Alueet itse ovat ilmoittaneet, että niillä on kuluvan vuoden menoihin 1,5 miljardia euroa liian vähän rahaa. Pohjanmaan hyvinvointialuekin lähtee kevääseen sopeuttamalla omaa toimintaansa.

Hallituksen on tarkoitus lisäbudjetissa myöntää 700 miljoonaa euroa lisäresurssia hyvinvointialueille. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä näkee asian niin, että perustelut lisärahoitukselle eivät ole riittäviä. Kysymys on siitä, mistä nuo rahat otetaan? Muistetaan, että velanotto ei ole se kestävin keino, enimmäkseen tarvitaan muita ratkaisuja. Kuitenkin, tavalla tai toisella on saatava helpotusta potilasjonoihin sekä työn uuvuttamalle henkilökunnalle.

Minun kokoomuslaisuuteeni kuuluu luoda uutta vuorovaikutuksessa ihmisten kanssa. Suomalaisessa työelämässä työntekijöiden ääntä ei aina kuunnella riittävästi. Tehyn kehittämispäällikkö Petra Marjamaa osuu asian ytimeen MT-lehdessä. Hän toteaa, että henkilöstöä kuormittava työvoimapula ei ratkea pelkästään koulutuksella ja ulkomaalaisten rekrytoimisella.

Hyvinvointialueiden nykyisistä sote-osaajista on pidettävä kiinni ja siksi palkat ja työolot on saatava kuntoon.

Hyvinvointialueiden alku on lähtenyt verrattain hyvin liikkeelle, palkanmaksussa ilmenneisiin haasteisiin haetaan parhaillaan ratkaisua pikaisesti. Uudistus on valtava, eikä se voi olla valmis yhdessä hetkessä.

Huomioitava on myös pelastustoimi, joka on osana hyvinvointialuetta. Pelastustoimessa on päästy perustoimintojen osalta hyvin liikkeelle, mutta aikaa menee vielä uuden järjestelmän organisointiin ja uusien toimintamallien opetteluun. Selvää on, että muutosvaihe vaatii myös taloudellista resurssia. Tulevan hallituksen on tehtävä korjaavia päätöksiä, kuten kokoomus ”sote-korjaussarjassa” tulee esittämään.

Kokoomuksella on monia esityksiä hoidon ja sosiaalitoimen parantamiseksi. Suomessa palvelujen tuottamisessa on nyt ja jatkossakin vahva osuus yksityisellä sektorilla ja järjestöillä. Julkisen ja yksityisen sektorin saumaton yhteistyö on äärettömän tärkeää.

Vastakkainasettelu ei kuitenkaan auta ketään. Lääkäripalveluyritykset ry:n puheenjohtaja Ilpo Tolonen toteaa, että kaikki käytettävissä olevat resurssit on hyödynnettävä optimaalisesti periaatteella hyvinvointialue järjestää palvelut ja hinta-laatusuhteeltaan paras toimija tuottaa ne.

Tärkeintä on nyt hoitojonojen purkaminen ja henkilökunnasta huolehtiminen. Parhaiden toimintatapojen käyttöön ottaminen kaikkialla sekä parempi johtaminen auttavat eniten potilaita.

THL:n tilastojen mukaan Suomessa on yli 50 terveysaseman palvelut ulkoistettu yksityisille sote-alan yrityksille.

Päijät-Hämeessä toimii yhteisyritys Harjun terveys. Yrityksen keihäänkärkenä on digiklinikka, jonka tarjoamat digitaaliset palvelut ovat suosittuja. Ideologiaa ei Hämeessä ole yhteisyrityksen perustamiseen sotkettu, ja siksi päätökset on tehty yhteisymmärryksessä.

Järkevästä yhteistyöstä valtakunnan tasolla kertoo myös ainakin osittainen työterveyshuollon ottaminen mukaan koronarokotusten antamiseen.

Ratkaisuja löytyy, kun ollaan luovia.

 

Kai Luoma (kok.)

aluevaltuutettu

kaupunginvaltuutettu

Vaasa