Korjausliikkeet tarpeen monella saralla
Tässä vaiheessa eduskuntakautta mietitään jo tulevia vuosia ja tarvittavia toimia. Korjausta vaativia kohtia on paljon, ja osan niistä ehtii vielä tehdä tämän eduskunnan aikana.
Tärkeä korjattava kohta on valtiontalous. I-P:n pääkirjoituksen (20.6) mukaan ”hallituksella ei ole yhtäkään vastausta talouden pulmiin”. Pääkirjoituksessa todetaan, että ”Suomi on putoamassa pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden joukosta. Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomen julkinen velka on noin kaksinkertainen”.
Pääkirjoitus jatkuu: ”Maan hallituksella ei ole talouspolitiikkaa […….]. Hallitukselle tuli jopa se yllätyksenä, että reipas koronaelvytys tuottaisi rajun inflaatiopiikin”.
Voiko taloudenhoidon korjaustarpeen selkeämmin sanoa?
Yksi edelleen korjausta vaativia on taksijärjestelmä. Ylen MOT-ohjelma selvitti taksiuudistukseen liittyneitä tapahtumia ja päätöksiä. Aikoinaan kun olin liikenne- ja kuntaministeri, torppasin kaavaillun uudistuksen. Perustelin päätöstäni sillä, että uudistuksella olisi erityisen haitalliset vaikutukset taksialan pk-yrittäjiin ja maaseudun taksipalveluihin.
Viime eduskuntakaudella uudistus kuitenkin toteutettiin ja tällä kaudella järjestelmää on korjailtu. Edelleen kuitenkin tarvitaan muutoksia.
Koulutusjärjestelmäkin vaatii muutoksia. Tutkimusten mukaan esimerkiksi joka kahdeksannella peruskoulun päättävällä nuorella on ongelmia luku-, lasku- tai kirjoitustaidoissa. Eikä siinä auta hallituksen hellimä oppivelvollisuuden pidentäminen.
Syitä lasten ja nuorten moniin ongelmiin on lukuisia. Onneksi on myös keinoja auttaa, kunhan ne vain otetaan käyttöön.
Ikäihmisten palvelut tulevat olemaan seuraavan eduskuntakauden yksi akuuteimmista korjaustarpeista. Jo nyt on suuri puute palveluista, ja 10 vuoden kuluttua 85 vuotta täyttäneitä on 40% enemmän kuin nyt. Ikääntyessä monet yhtäaikaiset sairaudet ovat yleisiä ja muistisairauksien yleisyys kasvaa.
Kotona asuu yhä enemmän ihmisiä, jotka eivät selviä siellä ilman palveluja. Kotihoitoa ei kuitenkaan ole saatavissa riittävästi, kuten ei myöskään ympärivuorokautista hoitoa. Virallinen ja tuettu omaishoitokin on vähentynyt, vaikka ikäihmisen tärkein auttaja on omainen.
Kuntaliiton ikääntyneiden palveluiden johdon verkoston (26 asiantuntijaa eri puolilta maatamme) hätähuuto aiheesta viime syksynä ei hallitusta hetkauttanut.
Muidenkin sosiaali- ja terveyspalveluiden korjaustarve on mittava. Hoitojonot ovat kasvaneet ja odotusajat hoitoon pidentyneet, osittain koronan vuoksi. Esimerkiksi Hammaslääkäriliiton mukaan suun terveydenhuollon hoitovelkaa on kertynyt lähes 2 miljoonaa potilaskäyntiä.
Sairaudet eivät jonoissa parane. Päinvastoin, sillä hoidon saannin pitkittyessä ne pahenevat ja hoitaminen on entistä vaikeampaa. Tämä lisää kärsimystä ja kustannuksia.
Myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuudessa on ongelmia.
Kaavailuihin valvotuista huumeiden käyttöhuoneista on kantani selkeä: En kannata. Emme voi antaa sellaista signaalia, että huumeiden käyttö on sallittua ja oikein.
Tiedot, että Suomessa on alle 25-vuotiaiden huumekuolemia eniten Euroopassa, kertoo siitä, että ennaltaehkäisy ja hoitojärjestelmä eivät maassamme toimi.
Huumeiden ja muiden päihteiden käyttö liittyy usein mielen pahoinvointiin. Mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuutta onkin lisättävä ja ennaltaehkäiseviä toimia on vahvistettava myös kouluissa ja oppilaitoksissa.
Paula Risikko
Kokoomuksen kansaedustaja Seinäjoelta