Pohjanmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen Kokoomus esittävät Janne Sankelolle jatkokautta Kokoomuksen varapuheenjohtajana

Janne Sankelo tavoittelee jatkokautta Kokoomuksen varapuheenjohtajana.  Sankelo on toiminut kokoomuksen varapuheenjohtajana kolme kautta. Sankeloa esittävät tehtävään Pohjanmaan, Satakunnan ja Keski-Suomen kokoomuspiirit. ”Janne, ja hänen pitkä historia sekä teot Kokoomuksen eteen tunnetaan hyvin Pohjanmaalla. Hänen kokemus kansanedustajana, kaupunginvaltuutettuna ja piirin entisenä puheenjohtajana tekevät hänen esittämisen jatkokaudelle hyvin helpoksi. Palaute Jannen työstä eri puolilta Suomea on hyvää…

Päätösvalta omaisuudestaan kuuluu metsänomistajalle
|

Päätösvalta omaisuudestaan kuuluu metsänomistajalle

Kun puhumme metsistä, puhumme koko Suomen menestyksestä. Suomi ei olisi hyvinvointivaltio ilman niitä. Jokamiesten oikeuksien kautta metsät tarjoavat virkistystä ja luontokokemuksia kansalaisille. Vuosikymmenten aikana suomalaisten metsien omistajuus on siirtynyt maaseudulta kaupunkeihin.Tämä kehityskulku jatkuu tulevaisuudessa. Suomi ja Ruotsi ovat Euroopan Unionin metsäisimmät maat. Metsien runsauden voi havaita vaikka lentokoneesta käsin. Yhtenäistä vihreää on joka puolella. Pohjoismainen…

Sankelo jatkaa puoluejohdossa

Kauhavalainen sidosryhmäjohtaja Janne Sankelo jatkaa Kansallisen Kokoomuksen puoluejohdossa. Hän aloittaa kolmannen kaksivuotiskautensa puolueen varapuheenjohtajana. Valinnan teki Lappeenrannassa kokoontunut puoluekokous. Kokoomuksen puheenjohtajaksi valittiin ministeri Petteri Orpo ja puolueen varapuheenjohtajiksi valittiin Sankelon lisäksi kansanedustaja Antti Häkkänen ja ministeri Sanni Grahn-Laasonen. Lappeenrannassa kokoontunut Kansallisen Kokoomuksen puoluekokous nimesi uuden puoluevaltuuston, jonka kausi kestää kaksi vuotta. Pohjanmaan Kokoomuksen esityksestä puoluevaltuustoon valittiin…

Vapaaehtoiset tositoimissa

Vapaaehtoiset tositoimissa

Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta vapaaehtoisilla maanpuolustusjärjestöillä on tärkeä rooli. Niiden aktiivinen toiminta reserviläisten kenttäkelpoisuuden ja maanpuolustustahdon ylläpidossa on ollut kasvussa. Kertausharjoituskutsujen harventuessa moni reserviläinen on voinut ylläpitää ja kehittää taitojaan vapaaehtoisesti. Maanpuolustusjärjestöjen toiminta saatiin kunnolla käyntiin 1990-luvun alkupuolella, kun vuonna 1947 tehtyä Pariisin rauhansopimusta tulkittiin uudelleen. Vuonna 2018 erilaisiin vapaaehtoisiin harjoituksiin osallistui Suomessa jo yli 40…

Sisällön loppu

Sisällön loppu