Hyvinvointialoitteet
Kokoomuksen tavoitteena Suomi on hyvä yhteiskunta niin lapsille, nuorille, työikäisille kuin ikäihmisille. Haluamme edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä panostaa syrjäytymisen ja muiden ongelmien ennaltaehkäisyyn.
Kerro ajatuksistasi hyvinvoinnin kehittämiseksi!
Oletko valmis vaikuttamaan ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen? Haluamme kuulla näkemystäsi ja ajatuksiasi.
Haluamme kehittää parempia sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluita alueemme asukkaille. Olipa kyseessä terveydenhuollon saavutettavuus, mielenterveyspalveluiden parantaminen, vanhustenhoito tai jokin muu tärkeä aihe, sinun äänesi on merkityksellinen.
Anna äänesi kuulua täyttämällä tämä lomake. Kiitos, kun olet mukana rakentamassa mahdollisuuksien Pohjanmaata!
Tästä voit jakaa ajatuksiasi
Jätetyt aloitteet
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kokoomuksen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden aluevaltuustoryhmät esittävät aloitteessaan yhteistyösopimusta hyvinvointialueiden välille. Aloitteessa esitetään neuvottelujen käynnistämistä yhteistyösopimuksesta.
Kokoomusryhmät peräänkuuluttavat aloitteessa aktiivista yhteistyötä yli aluerajojen. Yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden sekä pelastustoimen osalta.
Kokoomusryhmät näkevät yhteistyön välttämättömänä pohjalaisten palveluiden näkökulmasta. Henkilöstön ja rahoituksen riittävyyden kannalta on keskeistä, että hyvinvointialueet kykenevät yhteistyöhön. Yhteistyö on merkittävää etenkin maakuntien reuna-alueiden asukkaille.
Pohjanmaan hyvinvointialue on jo tehnyt yhteistyösopimuksen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Myös Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoryhmä huomioi aloitteessaan muut luonnolliset yhteistyösuunnat.
Kokoomuksen Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoryhmä esittää, että nuorisovaltuuston nimeämille edustajille myönnetään puhe- ja läsnäolo-oikeus hyvinvointialueen lautakuntien ja aluehallituksen kokouksiin.
Meidän päättäjien vastuulla on varmistaa, että nuoret voivat osallistua ja kokea osallisuutta Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen. Vaikuttaminen ja yksityiskohtainen päätöksenteko tehdään lautakunnissa ja aluehallituksessa. Nuorten äänen on tultava kuuluviin päätöksenteossa koko matkalla valmistelusta lähtien.
Edellä mainitun perusteella esitämme, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue käynnistää valmistelun nuorisovaltuuston edustajan puhe- ja läsnäolo-oikeudesta hyvinvointialueen aluehallituksessa ja lautakunnissa.
Seinäjoella 30.1.2023
Me allekirjoittaneet vaadimme, että aktiivista ja jatkuvaa markkinavuoropuhelua käydään palvelusetelituottajien kanssa. Ilmenneisiin epäkohtiin ja havaittuihin ongelmiin tulee puuttua viipymättä.
Lääkinnälisen kuntoutuksen palveluseteliarvot vaihtelevat riippuen terapiapalvelutuotteesta tällä hetkellä noin 60€ – 150€ / tunti. Matka-ajan korvaukset ovat kaikille samat riippumatta tuotetusta palvelusta ja sen hinnasta. Muutaman kuukauden kokemuksen jälkeen on ollut havaittavissa, että palvelusetelituottajia ei olla saatu tavoiteltua määrää. Syy on juurikin matka-ajan korvausmallissa. On olemassa myös valtakunnallinen malli, joka ottaa huomioon matka-ajan korvauksessa tuotetun palvelun arvon.
Pyörää ei kannata lähteä keksimään uudelleen. Tämä on todettu jo myös esimerkiksi kotihoidon palvelusetelin hinnoittelumallissa. Tarkoituksenamme on ottaa parhaat ja kustannusvaikuttavimmat mallit käyttöön koko alueelle. Se on ensinnäkin asiakkaan etu, mutta myös hyvinvointialueen etu.
Vaadimme markkinavuoropuhelun käyntiä palvelusetelituottajien kanssa ja matkakorvausmallin uudelleen valmistelua päätöksentekoon.
Seinäjoella 17.4.2023
Laadukkaat ja ravitsevat elintarvikkeet ovat osa hoitoa ja palvelua hyvinvointialueella. Monien mullistusten ja kriisien keskellä on tärkeää huolehtia omasta elintarviketuotannosta ja tässä julkisilla hankinnoilla on iso merkitys.
Vaikka taloustilanne haastaa, emme saa sortua kilpailutukseen jossa vain hinta ratkaisee, sillä pahimmassa tapauksessa saatamme huomata että ”jääkaappi” onkin tyhjä ja saatavuutta ei tuonnista ole. Vain elinvoimainen ja kannattava elintarviketuotanto toimii huoltovarmuustekijänä.
Me allekirjoittaneet kannamme huolta huoltovarmuudesta ja elintarvikkeiden saatavuudesta ja edellytämme että aluehallitus huolehtii siitä, että hinnan lisäksi laadulliset tekijät saavat ison painoarvon elintarvikkeiden kilpailutuksessa.
Turva-auttamispalvelu tarkoittaa Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella turvapuhelinta ja turvaranneketta, jolla asiakas voi hälyttää apua, mikäli hän sitä tarvitsee terveydentilastaan tai muusta syystä johtuen. Palveluun oikeutettuja ovat ensisijaisesti kotihoito-, omaishoito- ja vammaispalveluasiakkaat sekä erityisellä harkinnalla myös muut asiakkaat. Palvelu voidaan myöntää myös määräajaksi.
Muita palvelun myöntämisen perusteita hyvinvointialueellamme ovat:
- Asiakkaalla on eksymisriski tai taipumus vaelteluun.
- Asiakkaalla on epävakaa terveydentila.
- Asiakkaan toiminta- ja liikkumiskyky on alentunut ja erilaisten vaaratilanteidenriski ja kaatumisriski on suurentunut ja näistä syistä johtuen turvattomuudentunne on kasvanut.
- Asiakkaan tai samassa kodissa asuvan läheisen tulee pystyä käyttämäänturvapainiketta.
- Jos hälytyksiin vastaa hyvinvointialue tulee asiakkaan hankkia nk. avainboxi taijärjestää muu tapa kotiin pääsyyn, esimerkiksi sähkölukko.
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella ko. laitteita (ranneke, turvapuhelin) on käytössä noin 1830 asiakkaalla. Laitteet asiakas kustantaa itse ja maksaa myös saamastaan palvelusta.
Hyvinvointialueen kotihoidon yöhoitajat vastaavat turvapuhelinhälytyksiin ja kotihoidon yöpartiot tekevät tarvittavat turva-auttamiskäynnit.Turva-auttamispalvelun tarve hyvinvointialueen omana tuotantona lisääntyi 1.1.2024, kun yksityinen palveluntuottaja lopetti yöpalvelun tuottamisen.
Turva-auttamispalvelu on kustannusvaikuttavaa palvelua. Se luo turvallisuuden tunnetta kotona asuvalle ja päivittäisistä toimista selviytyvälle henkilölle. Kun ihminen tietää, että apua on tarvittaessa saatavilla, auttaa se useimmiten pidentämään kotona pärjäämisen aikaa.
Hyvinvointialueellamme asuu kuitenkin monia kotona asuvia, mm. ikäihmisiä, joilla ei kuitenkaan ole varsinaista kotihoidon asiakkuutta, koska hän itse tai hänen omaisensa (myös kaukana asuvat) huolehtivat ruoka- ja siivouspalveluista yksityisen palvelun kautta.
Jos turva-auttamisen ensisijaisena kriteerinä pidetään kotihoidon-, omaishoidon- tai vammaispalvelun asiakkuutta, jää palvelujen ”katveeseen” heitä, jotka hyötyisivät turva-auttamisesta pidentäen heidän mahdollisuuttaan selviytyä kotona.
Palvelujen piiriin tulevien lisääntyminen edellyttää tietenkin resursseja hyvinvointialueelta huolimatta asiakkaan omavastuuosuudesta kustannuksista. Turva- auttaminen on kuitenkin kustannusvaikuttavaa, varsinkin kun palvelun tarpeen arvioinnin tekevät ammattihenkilö ja asiakas yhdessä.
Kokoomuksen valtuustoryhmä esittää, että:
Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella arvioidaan uudelleen turva-auttamispalvelun saatavuuskriteerit ja mahdollistetaan ko. palvelu saaminen, vaikka henkilöllä ei olisi varsinaista kotihoidon-, omaishoidon- tai vammaispalvelun asiakkuutta, mutta toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi hän tarvitsee turva-auttamista tilanteen niin vaatiessa.
Hyvinvointialueiden perustamisen keskeisenä tavoitteena on ollut parantaa palveluiden saatavuutta ja tehokkuutta, tukea asukkaiden hyvinvointia sekä varmistaa toiminnan taloudellinen kestävyys. Jalkautuvilla palveluilla on osoitettu edistävän näitä päämääriä tarjoamalla kustannustehokkaita ja saavutettavia terveyspalveluja lähellä asukkaita.
Esimerkiksi viime aikaiset suunnitelmat urologisten palveluiden lakkauttamisesta Järviseudun alueella, Alajärven terveyskeskuksesta ja niiden keskittämisestä herättävät kuitenkin huolta. Urologiset palvelut ovat palvelleet laajasti ja tarjoten säännöllisiä vastaanottoja noin kaksi kertaa kuussa ja saavuttaen vuosittain merkittävän määrän asiakaskontakteja.
Yhdellä alueella; Alajärvellä asiakaskäyntejä on ollut 593 kappaletta vuonna 2023, tarkoittaen 15-18 käyntiä päivässä. Henkilökohtainen vastaanottoaika on ollut noin 20 minuuttia.
Palvelun poistaminen paikallisesti lisäisi matkustustarvetta ja -kustannuksia. Esimerkiksi omalla autolla Seinäjoelle on noin 100 kilometriä, lääkärin vastaanottoaika noin 20 minuuttia ja takaisin Järviseudulle toiset 100 kilometriä. Mikäli henkilö on työsuhteessa, on lähes koko työpäivä menetetty. Mikäli henkilöllä ei ole omaa autoa tai ajo-oikeutta, matkat on tehtävä taksilla tai ambulanssilla, riippuen asiakkaan terveystilasta. Vastaanoton siirto Seinäjoelle mahdollisesti heikentäisi myös ennaltaehkäisevää hoitoonpääsyä, luoden uusia jonoja keskussairaalaan. Päätöksenteon kokonaistaloudelliset seuraukset kuten lisääntyvät matkakustannukset ja ympäristövaikutukset sekä jonon muodostumiset, korostavat tarvetta perusteellisiin vaikuttavuusarviointeihin ennen palvelurakenteen muutoksia.
Edellä olevan johdosta esitämme, että hyvinvointialueen vastuulliset viranhaltijat;
- ennaltaehkäisevät urologisten palvelujen jonojen muodostumista;
- esittävät ja toteuttavat palveluverkkomuutoksissa kattavatvaikuttavuusarvioinnit päätöksenteon ja toimeenpanon tueksi;
- huomioivat UTV -ohjelmassa olevien jalkautuvien palveluidentarkoituksenmukaisten toteuttamistapojen toimesta alueilla niin, että taloudellisuus ja tehokkuus toteutuvat asiakasrajapinnassa palveluiden saatavuus edellä,
- Jonojen muodostumisen ehkäisy on asiakaspalvelun tärkein periaate
- Jonojen muodostumisen ehkäisy on asiakaspalvelun tärkein periaate
Kulunut talvi on ollut Etelä-Pohjanmaalla, erityisesti Suomenselän alueella, erittäin luminen, joka on haitannut mm. kotihoidossa toimivien kotisairaanhoitajien, kodinhoitajien ja lähihoitajien sekä ruokahuollon pääsyä hoidettavan luokse, koska perille johtava tie sekä piha ovat olleet auraamattomia ja lumen peittämiä.
Esimerkiksi Alajärven kaupunki on aurannut kotihoidon asiakkaiden pihoja, kun perusturvan ja kotihoidon toiminta on ollut kaupungin toimintana.
Hyvinvointialueiden syntymisen myötä tämä palvelu kaupungin toimesta loppui. Tässä on kyse kustannuksista ja siitä, että kotihoidon järjestäminen ei ole enää kaupungin vastuulla olevaa toimintaa. Alajärvellä kotihoidon asiakkaiden pihojen aurauksien kustannukset ovat olleet vuositasolla 15 000–20 000 euroa. Ennen kun toiminta oli kunnan, myös maksut kotihoidosta tulivat kunnalle ja aurauksien kuluja voitiin laskuttaa perusturvalta.
Mikäli kotihoidon asiakkaalla on vaikeuksia järjestää piha-alueensa auraus taloudellisesti tai käytännön tasolla, niin hyvinvointialueen kuuluu auttaa asiakasta tällaisessa tapauksessa sekä ohjata asiakasta hakemaan sosiaalitoimesta avustusta. Kun hyvinvointialueet ovat toimineet runsaan vuoden, niin ilmeisesti edelleen käydään rajavetoa/kädenvääntöä siitä, mitkä asiat kuuluvat kunnille ja mitkä hyvinvointialueille. Ongelma johtunee osin siitä, että hyvinvointialueet saavat rahan toimintaansa valtiolta, jonka johdosta kunnat eivät ole halukkaita ottamaan hoitoonsa hyvinvointialueille kuuluvia tehtäviä.
Edellä olevan johdosta esitä, että hyvinvointialue selvittää ja ratkaisee kotihoitoon liittyvät ongelmat siten, että kotihoitoa suorittavat työntekijät pääsevät ongelmitta suorittamaan työnsä siten, että hoidettavan luokse johtava tie ja piha ovat aurattuja asianmukaisesti.
Samalla asianmukainen auraus tukisi niin sanottujen hälytysajoneuvojen välttämätöntä toimintaa.
Päihde- ja riippuvuushoito on suunniteltava ja toteutettava siten, että se muodostaa toimivan kokonaisuuden muun sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa sekä hyvinvointialueella ja kunnissa tehtävän ehkäisevän päihdetyön kanssa.
– Terveydenhuoltolaki
Ennaltaehkäisyssä ja korjaavan työn panostuksissa on päätöksen teossa epäonnistuttu, kun päihteitä käyttävien lasten ja nuorten lukumäärä kasvaa, kuolemat lisääntyvät. Pahoinvointi ja sen aiheuttamat kustannukset ovat jokaisen tiedossa olleet kauan, ne eivät ole muuttaneet mitään.
Ehkäisevää työtä on tehty vaatimattomin resurssein. Riippuvuussairaudesta ei perheitä, lapsia ja nuoria valisteta lainkaan. Tieto on tärkeä osa ennaltaehkäisyä. Tieto siitä mikä on riippuvuussairaus, miten ja kuka siihen voi sairastua, mitkä ovat sen vaiheet ja mitä siitä seuraa.
Ennaltaehkäisyn ylenkatsomisesta ja toisaalta riippuvuussairauden tunnistamisen välineiden heikkoudesta johtuen olemme tilanteessa, jossa lasten ja nuorten riippuvuudet ja mielen pahoinvointi lisääntyvät, hoidon tarve kasvaa. Hoitopolkuja ei ole, hoitoa ei ole tarjolla. Tilanteet kärjistyvät koko alueella.
Tilanne
Nuorten riippuvuus tunnistetaan huonosti ja he ohjautuvat palveluiden piiriin liian myöhään, avun saaminen pitkittyy. Tilanne on jo niin vaikea, ettei lasten- ja nuorten perustason varhaisen tuen riippuvuudenhoidon palveluissa työskentelevien apu ei riitä.
Terveydenhuollossa ei ole tahoa, jonne nuoren voisi ohjata hoitoon. Alueella Sote- keskusten riippuvuushoitajat, erikoissairaanhoidossa riippuvuushoidon poliklinikka ja vaativan riippuvuushoidonosasto eivät hoida alle 18-vuotiaita.
Lain mukaan päihteitä käyttävästä / päihderiippuvaisesta nuoresta on tehtävä lastensuojeluilmoitus. Sosiaalitoimen vastuulla on hankkia nuorelle hoitoa, lapsi tai nuori sijoitetaan jossakin vaiheessa lastensuojeluyksikköön, jossa hoitoa riippuvuussairauteen ei ole tarjolla. Välineet auttamiseen ovat riittämättömät ja tämä kuormittaa myös henkilöstöä.
Ennaltaehkäisevä työ ja laadukas riippuvuushoito ovat ratkaisu ja vaativassa taloudellisessa tilanteessa myös tehokas säästökeino. Hoitamattomuus tulee kalliiksi yhden ihmisen ja koko perheen kustannuksien kautta.
Lait ja hallitusohjelma edellyttävät ja ohjaavat hoitamaan
- Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä 523/2015
- Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 612/2021 §7
- Terveydenhuoltolaki 28 § (29.12.2022/1281)
- Sosiaalihuoltolaki 24 § (29.12.2022/1280)
HALLITUSOHJELMA 20.06.2023
ALOITEOSA:
Me allekirjoittaneet Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutetut edellytämme, että Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueen hallitus perustaa moniammatillisen selvitysryhmän, joka selvittää ja määrittelee
- Alueemme ennaltaehkäisevän päihdetyön ja lasten ja nuorten riippuvuuden hoidon tarpeen nykytilan, tarvittavat resurssit ja henkilöstön koulutustarpeen lakien ja hallitusohjelman edellyttämällä tavalla.
- Lasten ja nuorten riippuvuushoidon selkeän ja sujuvan hoitopolun perustasolle, jossa jokaisella lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevällä sote-ammattilaisella on riippuvuussairauden tunnistamiseen ja puheeksi ottoon riittävä koulutus sekä tunnistamisen välineet, rohkeus ja taito ottaa puheeksi ja ohjata lasta ja koko perhettä.
- Ennaltaehkäisevän työn ja riippuvuushoidon toiminnan vaikuttavuuden ja saatavuuden mittarit ja seurannan.
Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kokoomuksen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmä on huolissaan nuorten liikkumattomuudesta. Viime viikolla julkistettiin valtakunnallisen Move! -liikuntatestin tulokset. Tulosten perusteella keskipohjalaisten koululaisten tulokset olivat koko maan tuloksia heikoimpia.
Noin 40 prosentilla tytöistä ja pojista on fyysinen kunto sellaisella tasolla, joka saattaa haitata terveyttä ja hyvinvointia. Peräti puolella 8. luokan tytöistä toimintakyky oli tasolla, joka voi vaikeuttaa jaksamista.
Huomion kiinnittäminen ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon on hyvinvointialueen yksi tärkeistä tavoitteista. Liikunnan lisäämisellä on siinä keskeinen rooli. Liikkumattomuus aiheuttaa tutkimusten mukaan myös merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle.
Liikuntaa tulee edistää kaikissa ikäluokissa. Tätä tulee toteuttaa hyvinvointialueen ja kuntien yhteistyönä. Kokoomuksen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuustoryhmä esittää käytännön toimenpiteenä tilaisuutta kuntien, yhdistysten ja yritysten välisen yhteistyön sekä liikunnan edistämisen suunnitelmien selvittämiseksi.
Vammaispalveluiden avustajapalveuiden tuottamisessa Soite turvautuu pelkästään ulkopuolisiin palveluntuottajiin. Näillä ulkopuolisilla palveluntuottajilla ei ole päivystysvelvollisuutta, eikä velvollisuutta sairaustapauksissa laittaa sijaista hoitamaan vammaiselle kuuluvaa avustajaa.
Tämä on usein johtanut siihen, että vammainen, jolla on Soiten hyväksymä sopimus viiteen avustajapäivään viikossa on jäänyt usein jopa kokonaisen viikon ilman avustajaa ja useita viikkoja, jolloin avusta ei ole tullut sovittuina päivinä.
Tällainen toiminta aiheuttaa kohtuutonta, sekä fyysistä että varsinkin henkistä kärsimystä vammaisille.
Esitämme, että Soite ryhtyy välittömästi toimenpiteisiin, niin että Soitella itsellään on välitön valmius aina avustajan toimittamiseen vammaiselle, kun ulkopuolisen palveluntuottajan toiminta pettää.
Kokoomuksen Keski-Pohjanmaan aluevaltuustoryhmä
Kela järjestää vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta niin kutsutuille vaikea vammaisille henkilöille tukeakseen ja parantaakseen heidän toimintakykyään ja arjessa pärjäämistään.
Vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta voivat saada vaikeavammaiset henkilöt 65 ikävuoteen saakka. 65 vuotta täytettyään henkilöt menettävät oikeutensa Kelan vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen ja siirtyvät hyvinvointialueen huomaan. Syntymäpäivä ei ole monellekaan juhlapäivä, päinvastoin! Potilaat ovat todella huolissaan omasta terveydestään, niin fyysisestä kuin henkisestä. Kuntoutuksen päätyttyä Kelalla ja järjestämisvastuun siirtyessä Soiteen, vähenee kuntoutus todella merkittävästi.
Esitän, että jatkossa hyvinvointialue Soite takaa 65 vuotta täyttäneille Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta saaneille henkilöille saman tasoisen kuntoutuksen, kuin Kela on järjestänyt. Näin toimimalla ennaltaehkäisemme sotepalveluiden tarpeen kasvua ja mahdollistamme paremman elämänlaadun näille ihmisille.
Pohjanmaan hyvinvointialue
Kokoomuksen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan hyvinvointialueiden aluevaltuustoryhmät esittävät aloitteessaan yhteistyösopimusta hyvinvointialueiden välille. Aloitteessa esitetään neuvottelujen käynnistämistä yhteistyösopimuksesta.
Kokoomusryhmät peräänkuuluttavat aloitteessa aktiivista yhteistyötä yli aluerajojen. Yhteistyötä tulee edelleen vahvistaa perusterveydenhuollon, sosiaalipalveluiden sekä pelastustoimen osalta.
Kokoomusryhmät näkevät yhteistyön välttämättömänä pohjalaisten palveluiden näkökulmasta. Henkilöstön ja rahoituksen riittävyyden kannalta on keskeistä, että hyvinvointialueet kykenevät yhteistyöhön. Yhteistyö on merkittävää etenkin maakuntien reuna-alueiden asukkaille.
Pohjanmaan hyvinvointialue on jo tehnyt yhteistyösopimuksen Keski-Pohjanmaan hyvinvointialueen kanssa. Myös Etelä-Pohjanmaan aluevaltuustoryhmä huomioi aloitteessaan muut luonnolliset yhteistyösuunnat.
Pohjanmaan hyvinvointialueen toiminnan keskeinen osa-alue on omaishoito. Omaishoito on sekä inhimillisesti että taloudellisesti kestävä hoitomuoto. Omaishoitajien työtä on tuettava hyvinvointialueen puolesta riittävästi ja oikea-aikaisesti. Yhteistyö alueen ja omaishoitajien välillä pitää olla saumatonta ja tasapuolista. Omaishoidettavissa on ikäihmisiä, pitkäaikaissairaita ja vammaisia ihmisiä. Heidän toimintakykynsä on iän vuoksi rajoittunut tai heillä on jokin sairaus tai vamma. Hoidettavissa on myös erityislapsia ja –nuoria. Omaishoidettavat elävät omaisensa avun ja hoivan varassa. Omaishoitajien jaksamisesta, hyvinvoinnista, toimintakyvystä sekä fyysisestä ja psyykkisestä terveydestä on pidettävä hyvää huolta.
Omaishoitajilta saadun palautteen perusteella hyvinvointialueen omaishoidon toiminnassa on kehitettävää. Erityisesti hyvinvointialueen ja omaishoitajien välisessä jatkuvassa yhteistyössä on parantamisen varaa. Aktiivinen yhteistyö ja omaishoitajien toiveiden kuuntelu esim. omaishoidettavien intervallipaikkojen ja loma-ajan hoitopaikkojen suunnittelemisessa on tärkeää omaishoidon tulevaisuuden kannalta. Myös tukipalveluiden kehittäminen yhteistyössä omaishoitajien kanssa on tärkeä osa kokonaisuutta.
Uudessa tulevaisuus- ja sopeuttamisohjelmassa omaishoitoa ei montaa kertaa mainita. Omaishoito on kuitenkin alueen ja koko maan tulevaisuuden kannalta keskeinen hoitomuoto, jota ei voi unohtaa hyvinvointialuetta kehitettäessä. Suunniteltujen säästöjen ja hoitopaikkojen vähentämisen takia omaishoidon rooli tulee korostumaan tulevaisuudessa.
Esitän, että Pohjanmaan hyvinvointialue laatii selvityksen omaishoidon nykytilanteesta ja toimintamallin omaishoidon kehittämiseksi yhteistyössä omaishoitajien kanssa tavoitteena nostaa omaishoidon merkitys Pohjanmaan hyvinvointialueella entistä korkeammalle.