Oletko valmis pahimman varalta?
”Ole valmis” on partiolaisten iskulause. Olemmeko me kuitenkaan valmiina niin yksilönä perheinä,
kansakuntana jos meitä uhkaa todellinen kriisi? Mitä jos meille ei tulisikaan ruokaa kauppoihin, mitä sitten, jos ei tule sähköä viikkokausiin tai vaikka muutamaan päivään? Vedentulo ja jätevesihuolto ei toimisikaan? Pankkikortit ja vastaavat eivät enää toimisi, maksuliikenne toimisi vain ainoastaan käteisellä? Tietoliikenneyhteydet olisivat poikki. Miten terveydenhuolto ja sosiaalipalvelut järjestyisi, mikä olisi edellä mainittujen kriisinkestävyys.
Puolustusvoimilla on tukenaan tehokas hyvin koulutettu reserviläisarmeija n. 900 000 reserviläistä, miehiä ja naisia, sodanajan joukkona. Puolustusvoimat harjoittelee jatkuvasti, kouluttaa varusmiehiä ja reserviläisiä, silti on aiheellista pohtia, mitä jos harjoitukset muuttuisivatkin todeksi. Suomella ei tällä hetkellä ole välitöntä vaaraa joutua sotaan. Uhkakuvat, kuitenkin lähinnä idästä velvoittavat meitä olemaan valmiina. Hallituksen valmistelema rajalaki, jonka eduskunta on hyväksynyt, on nyt voimassa v.2026 loppuun asti. Irtautuminen Ottawan miinankieltosopimuksesta toteutunee lähiaikoina. Suomi on liittynyt NATOON ja on nyt osa suurta merkittävää sotilaallista liittokuntaa. Nämä ovat tärkeitä elementtejä ulkoisen turvallisuuden kannalta!!
Ulkoisesti olemme kyllä melko hyvässä turvassa, varautumiseen meitä valmentaa ja kouluttaa eri
reserviläisjärjestöt, joihin kuulu RUL, Reserviläisliitto ja Maanpuolustusnaiset sekä MPK, Naisten
valmiusliitto ja SPR. Näiden vapaaehtoisjärjestöjen kautta pääset halutessasi mukaan mielekkääseen kansalaisyhteiskuntaa palvelevaan toimintaan ja yleisten turvallisuustaitojen kehittämiseen.
Työskenneltyäni terveydenhuoltoalla jo yli 40 vuotta, minua kiinnostaa ajatus siitä miten suomalainen terveydenhuolto ja sosiaalihuolto toimii, jos tulisi vaikka oikeasti sota? Koronavuoden poikkeustilasta kyllä selvittiin, vaikkakin ihmishenkiä pandemian takia menetettiinkin muuta ei tietysti ollut ihan sama asia kuin jos tulisi aseellinen kriisi. Sote-sektori on tietysti meidän sisäisen turvallisuutemme tärkeä osa-alue. Terveydenhuollon ja sosiaalihuollon henkilöstö on se tärkein tekijä mikä pitää yllä kriisivalmiutta myös nyt rauhanajan olosuhteissa. Siksi sote-henkilöstön riittävyydestä ja työskentelyolosuhteista on yleisesti koko Suomessa pidettävä erittäin hyvää huolta. Päättäjienkin on tämä hyvä muistaa.
Lopuksi kerron miten pitäisi varautua ennakoivasti, jos jokin ulkoinen kriisi kohtaisi. Jokaisen
kotitalouden tulisi varautua pärjäämään häiriötilanteessa vähintään 72 tuntia ilman viranomaisen
apua. Kotoa tulisi löytyä koko perheelle vettä ja ruokaa ainakin kolmeksi vuorokaudeksi, jos kauppaan ei syystä tai toisesta pääsisi. Lisäksi on hyvä, jos kotona on puuhella ja takka. Patteriradio tai veivattava vastaava olisi myös hyvä olla tiedotuksien kuuntelemiseen. Tuo 72 tuntia on viranomaisten ja järjestöjen laatima varautumissuositus kotitalouksille.
Turvallista juhannusta ja kesälomaa!
Jarmo Latvala
Piirihallituksen jäsen
Kurikka