Suomi, Nato, Venäjä ja puolustusmäärärahat
Kun Venäjä hyökkäsi vuonna 2022 Ukrainaan, Suomi teki sen liikkeen, mikä olisi tullut tehdä jo paljon aikaisemmin eli anoi Naton jäsenyyttä ja liittyi sitten seuraavan vuonna Natoon.
Tämä oli iso muutos Suomelle, mutta niin oli myös maailman poliittisen tilanteen muutos.
Venäjän politiikan muututtua avoimen aggressiiviseksi tehtiin se, mikä oli ainut oikea teko.
Nyt aika on muuttunut entistäkin haastavammaksi, Trumpin tultua valituiksi USA:n presidentiksi ja se, että hän vaatii, että Euroopan pitää pystyä itse puolustaman itseään. Vaatimus on sinänsä täysin ymmärrettävä, onhan USA:lla intressejä myös muualla, mitkä tulee hoitaa.
Tämä kaikki pakottaa meitä myös satsaamaan huomattavasti enemmän puolustukseen, mihin olemme tottuneet. Tämän hetken määrärahataso on n. 6,5miljardia €. Jo määrärahojen nosto 3,5 % tarkoittaisi n. 10 miljardia €/vuosi. Taloustilanteen ollessa edelleen tiukka, niin on hyvin haastava saada yhtälöä toimimaan. Tulee olemaan välttämätöntä käydä kaikkia menoeriä läpi mitä ja sitä, kuinka paljon voidaan mihinkin sijoittaa rahoja. Nyt on myös käyty keskustelua, että tuo 3,5 % ei ole riittävä taso vaan on nostettava 5 %:iin. Naton pääsihteeri esitti viime viikolla, että tuosta 5 %:sta voisi 1,5 % käyttää myös infran investointeihin. Tämä asia helpottaa meidän laskelmiamme siten, että onhan meidän, joka tapauksessa investoitava infraamme.
Samoin jos lisääntyneitä hankintoja puolustusvoimille tehdään mahdollisuuksien mukaan kotimaasta, sekä myös Euroopasta. Teollisuuden erikoistumisen myötä voidaan myös Suomesta myydä puolustustarvikkeita Eurooppaan ja miksei myös muualle. Nämä tekijät helpottavat meidän työllisyystavoitteitamme sekä parantavat valtion verokertymää.
Toinen vaihtoehto: emme tee mitään, ja siitähän Putin tykkäisi. Eli tämä ei ole mahdollinen vaihtoehto.
Talvisodan aloitettua joutui silloinen everstiluutnantti Uno Fagernäs johtamaan reserviläisjoukkuetta, joka oli perustettu Kemissä. Varustus oli hyvin heikko miehillä, eli olematon. Miehet valittivat, ettei ole aseita millä taistella hyökkääjää vastaan. Tähän Fagernäs vastasi: ottakaa ryssiltä aseet. Samaan tilanteeseen emme saa joutua enää.
Max Björkskog
piirihallituksen jäsen
Kokkola